Näkökulma kirjoitelman dialogisuuteen. Kuinka- ja miten-yhdyslauseet ylioppilasaineessa

  • Riitta Juvonen Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos
Avainsanat: kuinka-lause, miten-lause, evaluointi, referointi, dialogisuus, koulukirjoittaminen

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallintaa ja sitä, miten evaluoinnin ja referoinnin kaltaiset ilmiöt siihen vaikuttavat. Dialogisuuden hallintaan pureudutaan tarkastelemalla tekstikonteksteineen sellaisia kuinka- ja miten-yhdyslauseita, joissa kuinka- tai miten-lause on analysoitavissa kehyslauseen objektiksi tai joissa se liittyy edeltävään infinitiiviin.

Artikkelin aineistona on 287 kevään 2005 kirjoitelmaa, joissa on yhteensä 136 tarkasteltavaa kuinka- ja miten-yhdyslausetta. kuinka- ja miten-yhdyslauseet jaetaan artikkelissa tapaa tai intensiteettiä kysyviin sekä havaintoluennan tapauksiin. Yhdyslauseita tarkastellaan sen suhteen, onko niissä etualalla referointi vai evaluointi ja millaiseen laajempaan tekstiyhteyteen ne liittyvät. Erityistä huomiota kiinnitetään tekstityyppiin.

Analyysissä selviää, että kuinka- ja miten-yhdyslauseet toimivat tekstissä dialogisuuden hallinnan näkökulmasta eri tavoin. Sellaiset yhdyslauseet, joissa kuinka- tai miten-lause on tapaa tai intensiteettiä kysyvä, toimivat dialogisuutta supistavasti ja osallistuvat usein tekstiä organisoiviin tehtäviin. Sekä evaluoivissa että referoivissa yhteyksissä ne suuntaavat tekstin puheenaihetta, asettuvat taustaksi tekijän väitteelle tai ilmaisevat oheistekstistä tehtyjä tulkintoja. Näissä tapauksissa myös mahdollisten tekstityyppien vaihdosten funktio on näkyvillä. Havaintoluennan tapaukset taas toimivat dialogisuutta laajentavasti. Niiden retorinen funktio käy ilmi tekstiyhteydestä. Erityisesti referoivina ne esiintyvät aineistossa kuitenkin sellaisissa – usein kuvailevissa – tekstiyhteyksissä, joissa tekijän asennoitumista ja yhdyslauseen retorista funktiota ei ole ilmipantuna.

---

Kuinka and miten ‘how’ clause constructions in Finnish matriculation essays

This article explores the dialogic quality of kuinka/miten ‘how’ clause constructions in Finnish matriculation essays. These constructions consist of a matrix clause and its complement, the kuinka/miten ‘how’ clause. As its starting point, this article assumes the notion of dialogic contraction and expansion in written language.

The data for this study consists of 136 kuinka/miten clause constructions collected from a corpus of 287 matriculation essays. Typically, the matrix clause contains a verb of verbal communication, perception or thinking. The complement clauses are classified into three categories: (i) intensity and (ii) manner-oriented complement clauses have an interrogative quality, whereas (iii) representation-oriented clauses display a declarative quality. The study analyses the function foregrounded in each complement clause, whether it is evaluative or reporting, and pays particular attention to text type in the co-text of the clause construction.

Analysis reveals that the dialogic quality of kuinka/miten complement constructions varies with regard to the type of the complement clause and the co-text. Intensity and manner-oriented clause constructions can be seen as dialogically contractive. When displaying either an evaluative or a reporting function, they may, for instance, shift the topic or construct a background for the author’s statement and hence restrict the scope of alternative viewpoints in the text. In these cases, the potential shift of text type is rhetorically motivated. Constructions of representation-oriented complements, on the other hand, expand the dialogic space. However, their rhetorical function is unmarked, if the co-text does not provide signals of evaluation or authorial stance.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
maalis 20, 2014
Viittaaminen
Juvonen, R. (2014). Näkökulma kirjoitelman dialogisuuteen. <i>Kuinka-</i> ja <i>miten-</i>yhdyslauseet ylioppilasaineessa. Virittäjä, 118(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/8759