Kieltolause kirjoittajan ja lukijan välisen vuorovaikutuksen resurssina yleistajuisessa tietokirjassa
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan kieltolauseiden vuorovaikutuksellisia tehtäviä hyönteisten syömistä käsittelevässä ja sen puolesta argumentoivassa yleistajuisessa tutkimuspohjaisessa tietokirjassa. Lähtökohtana on dialogistinen kielikäsitys, ja tietokirjaa tarkastellaan kirjoitettuna vuorovaikutuksena.
Näkökulmana on tekijän ja lukijan välinen vuorovaikutus: minkälaiseen retoriseen toimintaan kieltolauseet tekstissä asettuvat ja minkälaisia vuorovaikutuspositioita ne rakentavat tekstiin kirjoittuvien tekijän ja lukijan välille. Vuorovaikutusta tarkastellaan niin interaktiivisesta kuin interaktionaalisestakin näkökulmasta: miten kieltolauseilla yhtäältä jäsennellään tietoa ja ohjataan lukijaa tekstin tulkinnassa, miten toisaalta välitetään tekijän arvoja ja pyritään sitouttamaan lukija niihin.
Teoksen tavoite lisätä hyönteisten syöntiä heijastuu kieltolauseiden käyttötapoihin. Kieltolauseiden avulla esimerkiksi esitellään ja vertaillaan uusia ilmiöitä lukijalle tuttuihin ilmiöihin. Vertailu voi olla myös retorinen keino osoittaa tietynlaisen toiminnan paremmuutta. Ehdolliset ja kausaaliset kieltolauserakenteet taas kuvaavat usein jonkinlaista ei-toivottua asiaintilaa. Siten paitsi havainnollistetaan esiteltyä ilmiötä, voidaan myös pyrkiä ohjaamaan lukijan toimintaa uhkakuvien toteutumisen välttämiseksi.
Kieltolauseilla paitsi ennakoidaan ja ohjataan lukijan luku- ja tulkintaprosessia ja ehkäistään tekstistä tehtäviä vääriä johtopäätöksiä myös kumotaan lukijalle oletettuja uskomuksia. Uskomukset voidaan konstruoida yleisesti jaetuiksi, jolloin ei kyseenalaisteta suoraan lukijan ajattelutapoja. Direktiivisillä kieltolauseilla voidaan toisaalta ohjata lukijaa suoraviivaisestikin. Lukijan suostuttelussa ovat käytössä myös huumorin keinot, ja osa kieltolauseista on tulkittavissa ironisiksi.
Kieltolause on monipuolinen retorinen resurssi: paitsi että se voi olla hienovarainen keino tuoda ilmi, mitä tekijä pitää odotuksenmukaisena tai toivottavana, sillä voidaan myös konstruoida väitteitä, joita vastaan tekijä tekstissä argumentoi.
Kieltolauseet tarjoavat keinon keskusteluttaa eri näkökulmia. Muut dialogisuuden kielelliset resurssit, kuten varmuutta ja ehdottomuutta kuvaavat ilmaukset, syventävät kuvaa kieltolauseiden ympärille kietoutuvasta vuorovaikutuksesta.
Negative clause and writer-reader interaction in a Finnish popular-science book on entomophagy
The article studies the use and role of negative clauses in constructing writer-reader interaction in a Finnish popular-science book on entomophagy. The theoretical basis for the analysis is linguistic dialogism, and the popular-science book is viewed as a forum for written interaction. Negative clauses are analysed as both interactive and interactional resources, and the article assesses how they are used, on the one hand, to arrange information and guide the reader through the text, and, on the other, to express the writer’s values and involve the reader.
The aim of the popular-science book in question is to increase entomophagy, and this aim is reflected in the use of negative clauses. Negative clauses compare new phenomena to information with which it is assumed the reader is already familiar. They are also a rhetorical resource favouring a certain kind of action. Negations in conditional and causal constructions often express some kind of unwanted situation and, as such, they can help to steer the reader’s behaviour in order to avoid such outcomes.
Negative clauses also anticipate the reader’s reading process and reactions and correct their beliefs. Beliefs can be construed as commonly shared to prevent questioning the reader directly. Negative imperatives, on the other hand, can guide the reader unambiguously. Negative clauses can imply the writer’s values and involve the reader in the argument, and they can be humoristic or ironic resources to persuade the reader.
The negative clause is a versatile rhetorical resource: not only is it a subtle way to present what the writer considers expected or desirable, it can also state points of view that the writer wants to argue against.
Negative clauses also provide a means to discuss and compare different points of view, for instance, when considering ethical questions related to entomophagy. Other dialogical resources, e.g. expressions of certainty or conditionality, contribute to the nature of the interaction constructed through such negative clauses.
