Ammatillisen koulutuksen merkitykset ammattikoulutaustaisten yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta

• Ulpukka Isopahkala-Bouret Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-8535-8874
• Nina Haltia Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0003-3521-4802

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.130392

Avainsanat: ammatilliset tutkinnot [http://www.yso.fi/onto/yso/p22253], ammatillinen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p9700], korkeakouluopiskelu [http://www.yso.fi/onto/yso/p13164], korkea-asteen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p3390], instituutiot [http://www.yso.fi/onto/yso/p7569], kategoria-analyysi [http://www.yso.fi/onto/yso/p26435], koulutusvalinnat [http://www.yso.fi/onto/yso/p6547]

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä ammattikoulutaustaiset yliopisto-opiskelijat antavat aiemmille ammatillisille opinnoilleen ja millaisia institutionaalisia rajoja näissä merkityksenannoissa rakentuu. Lähestymme ammatillista koulutusta kenttänä, jonka suhdetta muihin koulutuksen muotoihin ja yhteiskuntaan määritellään erilaisten institutionaalisten kategorisointien avulla. Nämä tuottavat kulttuurisesti jaettuja käsityksiä ammatillisesta koulutuksesta, jotka heijastuvat opiskelijoiden tulkintoihin siitä, kenelle ammatillinen koulutus on tai ei ole tarkoitettu ja millaiset jatkokoulutusvalinnat ovat heille mahdollisia. Tutkimuksessa haastateltiin 33 ammattikoulutaustaista yliopisto-opiskelijaa. Analyysin perusteella ammatillinen koulutus voitiin nähdä 1) tavoitteellisena askeleena kohti omia päämääriä, 2) vääränä valintana, 3) itsestäänselvyytenä tai 4) välttämättömänä pahana. Opiskelijoiden merkityksenannot tekivät näkyviksi ammatillisen koulutuksen institutionaalisia rajoja. Ne orientoivat eri tavoin jatkokoulutukseen, mutta kielteisetkään opiskelukokemukset eivät olleet estäneet yliopisto-opintoja myöhemmin elämässä. Tutkimus osallistuu keskusteluun koulutuspolitiikan linjauksista ja avartaa käsityksiä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatko-opintomahdollisuuksista.