Ohjausta osallisuuteen?

Sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ammattiin opiskelevien nuorten arjessa

• Antti Maunu Turun yliopisto
• Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.88333

Avainsanat: ammatillinen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p9700], kvalitatiivinen tutkimus [http://www.yso.fi/onto/yso/p11782], ohjaus (neuvonta ja opastus) [http://www.yso.fi/onto/yso/p178], osallisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p5164], poliittinen osallistuminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p2646], sosiaaliset suhteet [http://www.yso.fi/onto/yso/p411]

Abstrakti

Analysoimme ensimmäisen vuoden ammattiopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisesta ja poliittisesta osallisuudesta ryhmähaastatteluiden pohjalta. Analyysiin olemme ottaneet vaikutteita Charles Cooleyn peiliminän teoriasta ja sekä Axel Honnethin tunnustuksen teoriasta, joiden näkökulmasta osallisuus syntyy arjen lähiyhteisöjen vuorovaikutuksessa. Analyysimme perusteella sosiaalinen osallisuus, eli kuulumisen kokemukset arjen lähiyhteisöihin, on ammattiopiskelijoille tuttua ja miellyttävää. Poliittinen osallisuus ainakin edustuksellisten järjestelmien ja päätöksiä tekevien poliitikkojen muodossa taas koetaan etäiseksi ja vieraaksi, jolloin sosiaalinen ja poliittinen osallisuus muodostavat ammattiin opiskeleville kaksi erilaista vuorovaikutuskenttää. Opiskelijoiden sosiaalinen ja poliittinen osallisuus eivät 2010-luvun yhteiskunnassa synny itsestään vaan ne vaativat aktiivista ohjaamista. Analyysimme osoittaa osallisuuden kahtalaisuuden: Yhtäältä se on resurssi, jonka varassa toimijat osallistuvat yhteisöjen toimintaan ja luottavat siihen, että siitä koituu heille hyvää. Toisaalta osallisuus on prosessi, jossa toimivat voivat harjoitella ja vahvistaa osallistumisen valmiuksia ja luottamuksen kokemusta.