Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä

• Heikki Silvennoinen Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-8304-0021
• Hanna Nori Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6612-9830

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93990

Avainsanat: aikuiskoulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p300], työkyky [http://www.yso.fi/onto/yso/p10214], työelämä [http://www.yso.fi/onto/yso/p16262], jatkuva koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p14966], ikääntyneet [http://www.yso.fi/onto/yso/p2433], henkilöstöjohtaminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p12871], henkilöstökoulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p296], ikääntyminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p5056], ikääntyvät työntekijät [http://www.yso.fi/onto/yso/p4637], ikäpolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p21486], kouluttautuminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p21753], koulutusmahdollisuudet [http://www.yso.fi/onto/yso/p21754], henkilöstöpolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p5493], osaaminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p8343], julkinen talous [http://www.yso.fi/onto/yso/p942]

Abstrakti

Kouluttautuminen ja oppimismahdollisuudet voivat pitää yllä työkykyä ja yleistä aktiivisuutta, mikäli työt ja koulutus osataan organisoida työntekijöiden edellytysten ja tarpeiden mukaisiksi. Paneudumme tässä artikkelissa ikääntyvien (45–54-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55–64-vuotiaat) oppimis- ja koulutusmahdollisuuksiin työelämässä.