Kasvatus- ja opetustyön tieteellistyminen

• Yrjö Engeström Suomen Akatemia

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.96168

Avainsanat: behaviorismi [http://www.yso.fi/onto/yso/p7697], kasvatustiede [http://www.yso.fi/onto/yso/p4537], oppimateriaali [http://www.yso.fi/onto/yso/p157], oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p2945], opetusteknologia [http://www.yso.fi/onto/yso/p4418],

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti behaviorismia ja siihen nojaavaa opetusteknologista ajattelua. Kasvatus- ja opetustyön määrällinen laajeneminen toi mukanaan tarpeen rationalisoida ja mekanisoida tätä toimintaa. Seurauksena oli opetuksen automatisointia ja valmiiden, mosaiikkimaisten opetuspakettien valmistusta ja käyttöä. Opetusteknologisen ajattelun noudattaminen ei kuitenkaan anna aineksia henkisten valmiuksien perusteelliselle oppimiselle tai keskeisten avainkäsitteiden ja periaatteiden omaksumiselle. Opetustyön tieteellistymisen edellytyksinä nähdään toisaalta tarvittavan tietoa ihmisen oppimisprosessista ja sen didaktisesta hallinnasta sekä toisaalta tietoa oppimisen ja opetuksen yhteiskunnallisista rakennetekijöistä.