Pitkäaikaistyöttömien digitaalinen minäpystyvyys arjessa

 Digikuiluista osallisuuteen

Abstract

Digitaaliset ja sosiaaliset eriarvoisuudet haastavat pitkäaikaistyöttömien digiosallisuutta. Kuntouttavan työtoiminnan kontekstissa tehdyssä haastattelututkimuksessa he kuvasivat kohtaamiaan saavutettavuuden, osaamisen ja hyötyjen digikuiluja. Kun omat taidot eivät riittäneet arjen digiongelmien ratkaisemiseen, korostui välillinen minäpystyvyys. Silloin pitkäaikaistyöttömät turvautuivat tai kohdistivat odotuksia digitukeen sekä laitteiden ja palveluiden käytettävyyteen. Omakohtaisella harjoittelulla ja tarvittavalla tuella pitkäaikaistyöttömien taidot ja digitaalinen minäpystyvyys vahvistuivat. Tämä auttoi heitä näkemään digitaalisuuden itsenäisyyttä lisäävänä ja myönteisenä resurssina arjessaan. Kollektiivinen minäpystyvyys ilmeni keskinäisen tuen ja tulevaisuuden uskon jakamisena, joka mahdollistui ryhmämuotoisessa digivalmennuksessa.

Author Biographies

Liisa Mattila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

TTM, AmO, lehtori, Kuntoutusinstituutti

 

 

Aino Alaverdyan, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

YTM, AmO, tutkija, Kuntoutusinstituutti

 

 

Arja Pakkala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

KT, lehtori, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

 

Section
Tiedeartikkeli
Published
Dec 8, 2024
How to Cite
Mattila, L., Alaverdyan, A., & Pakkala, A. (2024). Pitkäaikaistyöttömien digitaalinen minäpystyvyys arjessa:  Digikuiluista osallisuuteen. Aikuiskasvatus, 44(4), 268–281. https://doi.org/10.33336/aik.141645