Viisikymppisten naisten neuvottelua korkeakoulutuksesta, ikääntymisestä ja työllistettävyydestä

• Ulpukka Isopahkala-Bouret Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-8535-8874
• Päivi Siivonen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0003-1634-5188

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.88510

Avainsanat: korkea-asteen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p3390], ikääntyminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p5056], työllistyminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p3542], naiset [http://www.yso.fi/onto/yso/p16991], työkokemus [http://www.yso.fi/onto/yso/p13157], osaaminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p8343], työllistäminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p8014], työmarkkinat [http://www.yso.fi/onto/yso/p8831], kokemukset [http://www.yso.fi/onto/yso/p3209], neuvottelut [http://www.yso.fi/onto/yso/p6129]

Abstrakti

Tarkastelemme artikkelissa korkeakoulutuksen merkitystä suhteessa ikääntymiseen ja vallitsevaan työllistettävyysdiskurssiin. Artikkeli pohjautuu kahden viisikymppisenä korkeakoulututkinnon suorittaneen naisen koulutus- ja työelämäpolkuja tarkastelevaan tutkimukseen. Tuore tutkinto legitimoi työkokemuksen kautta hankittua osaamista ja varmisti muodollisen pätevyyden – iästä huolimatta. Toisaalta formaali koulutus asettui jännitteiseen suhteeseen kokemuksen kautta syntyneen osaamisen kanssa. Naisten kerronnassa sekä korkeakoulutuksen että työkokemuksen merkitykset rakentuivat työllistettävyyden vaatimuksista käsin. He käyttivät molempia resursseina neuvotellessaan ikääntymisestä ja omasta positiostaan muuttuvilla työmarkkinoilla.