Huoli kytkeytyy osallisuuden rajapintoihin

Ammattilaisen arki oppilashuollon näyttämöillä

• Maria Peltola Oulun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-6952-0379
• Teemu Suorsa Oulun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-5639-1149
• Jutta Karhu Oulun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-5576-7207
• Hannu Soini

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.95453

Avainsanat: arki [http://www.yso.fi/onto/yso/p22039], ohjaus (hallinta) [http://www.yso.fi/onto/yso/p1911], oppilashuolto [http://www.yso.fi/onto/yso/p6874], osallisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p5164]

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkastellaan, ensinnäkin millaisia ulottuvuuksia huoli ja huolehtiminen saavat oppilashuollon ammattilaisten ohjatuissa vertaisryhmäkeskusteluissa. Toiseksi mallinnetaan teoriaa ammattilaisen arjesta ja hahmotellaan huolipuheen ydintä. Tutkimuksessa analysoitiin 24 oppilashuollon ammattilaisen 48 työnohjauksellista keskustelua, joissa he puhuivat omaa työtään koskevista ajankohtaisista ratkaisemattomista kysymyksistä. Keskusteluista koostettiin yhdessä ammattilaisten kanssa tiivistelmiä. Tutkimus toteutettiin ankkuroidun teorian periaatteita hyödyntäen rakentamalla aluksi kategoriamallin avulla kokonaiskuvaa keskustelun aiheista ja niissä kiteytyvistä moninaisista huolista. Teoriaa ammattilaisten arjesta rakennettiin vertailemalla aineistolähtöisesti muodostettuja kategorioita subjektitieteellisen arkielämän (conduct of everyday life) tutkimuksen peruskäsitteisiin. Tulokset avaavat oppilashuoltotyön arjen ulottuvuutta ja ammattilaisen osallisuutta. Ammattilaiset puhuvat resursseista, työnjaosta, omasta jaksamisesta sekä asiakkaita koskevista huolista ja työyhteisön vuorovaikutuksesta. Arjessa näkyvät toistuvuus ja muutokset, toimintaperusteista ja tavoitteista neuvottelu sekä kokemukset omista toimintamahdollisuuksista. Huolen ytimessä on osallisuuden rajojen monitasoinen hahmottelu. Tuloksissa hahmottuvat ulottuvuudet on syytä huomioida sekä työssä että sen rakenteiden kehittämisessä.