Ammateille soi jo kuolinkellot

ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittyvät haasteet

• Mikko Makkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.96441

Avainsanat: ammatillinen aikuiskoulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p4163], ammattitaito [http://www.yso.fi/onto/yso/p9365], ammatti-identiteetti [http://www.yso.fi/onto/yso/p12894], yksilöllistyminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p13526]

Abstrakti

Ihminen on organisoitu työhön 1800-luvulta lähtien ammatin kautta ja työ ammatin mukaan. Tämä on laajasti merkinnyt paitsi ammattiroolien muodostumista, myös vastaavia ideologisia käsityksiä työstä ja yhteiskunnasta sekä yksilöllisiä älykkyys- ja kykyteorioita. Kuitenkin 1970-luvulla yksilötyöhön perustuva ammattityö alkoi selvästi kriisiytyä ja kehittyi tendenssejä tehdä työtä kollektiiviselta perustalta. Tässä artikkelissa kirjoittaja pohdiskelee alkanutta kollektiivityön kehitysnäköaloja ja sen vaikutuksia laajalle inhimilliseen kulttuuriin. Pohdiskelussaan kirjoittaja yhdistää muunmuassa perheterapeuttisen viitekehyksen ajattelumalleja kehittävän työntutkimuksen ajattelumalleihin. Keskeisiä näkökulmia ovat roolinmuodostumisen, tiedonkulun ja vallankäytön tarkastelu ihmistä organisoitaessa työhön. Tässä prosessissa koulutus on eräs muutos keino ja koulutusteorioiden ydin on suhtautuminen muutokseen. Millainen on muutoksen teoria, sellainen on myös koulutuksen teoria.