Oppimisen paradokseja myöhäismodernissa
Abstrakti
Moderni syntyi läntisessä Euroopassa renessanssin muodossa, tieteellisten keksintöjen ja järjenmukaisuuden aikana. Välineellisestä rationalismista tuli uuden ajan perusta. Se synnytti industrialismin, kapitalismin sekä uskon kehitykseen ja järjestelmän ylivoimaisuuteen. Siihen ankkuroitui myös opettajan asiantuntemukseen ja auktoriteettiin sekä totuuden olemassaoloon pohjautuva käsitys oppimisesta. Nyt moderni kyseenalaistetaan kautta koko läntisen maailman. Elämme myöhäisen modernin aikaa, missä joitakin postmodernin ajan piirteitä alkaa tulla esille. Todellisuudesta itsestään on tullut ongelma ja elämässä on vähemmän varmuuksia. Sen myötä käsitys oppimisesta oikeiden vastausten omaksumisena on joutunut kyseenalaiseksi. Artikkelissa kuvataan muutamia tällaisia ajallemme ominaisia oppimisen paradokseja.
