Puhuu tiikerin kanssa. Näkökohtia ihmisen ja eläimen maailmassa-asumiseen Venäjän Kaukoidässä
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.79046Abstrakti
Ihmisen tapaa puhua eläimistä, kasveista ja luonnonilmiöistä inhimillisinä toimijoinaon E. B. Tylorin Primitive Culture -teoksesta (1871) lähtien kutsuttu animismiksi. Tylor
piti animismia alkukantaisena tapana selittää, mitä luonnossa tapahtui. Uudemmassa
tutkimuksessa, alkaen A. I. Hallowellin artikkelista ”Ojibwa Ontology, Behavior and
World View” (1960), animismi on nähty ihmisen tapoina hahmottaa maailma ja määrittää
kunkin maailmassa vaikuttavan toimijan paikka ja sille sovelias toiminta. Tätä on
sittemmin kutsuttu myös perspektivismiksi (mm. Eduardo Viveiros de Castro).
Artikkelissa tarkastellaan uudemman näkemyksen pohjalta Venäjän Kaukoidän
alkuperäiskansojen ihmisen ja tiikerin suhteista kertovaa perinnettä. Perspektivismin
sijaan nimitän näkökulmaani maailmassa-asumiseksi, koska en katso perspektivismin
kuvaavan riittävän kattavasti animismiin sisältyvää toimintaa: animismissa ei ole kyse
vain näkemisestä tai näkökulmasta. Termi maailmassa-asuminen perustuu Martin Heideggerin
ja Tim Ingoldin ajatuksiin.
Artikkelissa kuvataan maailmassa-asumista persoonien (ihmisen ja tiikerin) tilan jakamisen
ja siihen liittyvien ristiriitojen kautta. Johtopäätöksenä on, että sekä tilan jakamista
että ristiriitojen ratkaisua säätelevät kullekin persoonalle ominaiset toimintamallit, jotka
otaksutaan yleisesti tunnetuiksi ja joita Venäjän Kaukoidän alkuperäiskansat kutsuvat
muun muassa taigan laiksi. Periaatteiden yleinen tuntemus ja niistä neuvottelemisen
mahdollisuus taas perustuvat persoonia ulkokuoren erilaisuudesta huolimatta yhdistävään
yhteisöllisyyteen. Erilaiset persoonat elävät samassa maailmassa, ovat riippuvaisia toisistaan ja vaikuttavat teoillaan toisiinsa. Siksi persoonana oleminen on myös eettistä
toimintaa, joka – kuten persoonakin – on olemassa vain keskinäisen vuorovaikutuksen
kautta.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Toimittamalla artikkelin Eloreen julkaistavaksi kirjoittaja suostuu syyskuusta 2024 alkaen siihen, että teos julkaistaan CC BY 4.0 –lisenssillä.Lisenssin mukaan muut saavat kopioida, välittää, levittää ja esittää tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksesta vain, jos he mainitsevat lisenssin, alkuperäisen julkaisun (linkki tai viite) ja kirjoittajan alkuperäisenä tekijänä. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava.
Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Tämä koskee myös ennen syyskuuta 2024 julkaisuja tekstejä. Rinnakkaistallenteessa tulee näkyä Eloren julkaisutiedot.
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal.
