Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin henkilöstön psyykkinen kuormitus

Kirjoittajat

• Henna Haravuori
• Jaana Suvisaari
• Anu Pellikka
• Kristiina Junttila
• Toni Haapa
• Tanja Laukkala oyl

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.103241

Avainsanat:

psyykkinen kuormitus, COVID-19-pandemia, sairaalahenkilöstö, uni, mieliala, psyykkiset traumat

Abstrakti

COVID-19-pandemian aikana terveydenhuollon kantokyky on noussut yhdeksi keskeisistä huolenaiheista. Pandemian alkuvaiheessa valmiutta kohotettiin ja työtehtävät muuttuivat, joka vaikutti sairaaloiden koko henkilöstön arkeen. Ensimmäiset kansainväliset tulokset terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana kuvasivat monimuotoista psyykkistä kuormittuneisuutta. Suomessa valtaosa COVID-19-tartunnoista on ollut HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan alueella. Kuvaamme kesäkuussa 2020 käynnistetyn HUS-henkilöstön hyvinvointia seuraavan kohorttitutkimuksen keskeisiä alkuvaiheen tuloksia siihen osallistuneiden 4804 henkilön (19 % HUSin henkilöstöstä) vastausten perusteella suhteessa työn muutoksiin. Tavoitteena oli selvittää pandemian aiheuttamien työn muutosten yhteyksiä koettuun psyykkiseen kuormittuneisuuteen strukturoidun Mental Health Index -5 kyselylomakkeen avulla. Lisäksi sähköisessä kyselyssä kysyttiin muiden strukturoitujen lomakkeiden ja avoimien kysymysten kautta uniongelmista, masennus- ja ahdistuneisuusoireista, poikkeuksellisesta psyykkisestä pandemiaan liittyvästä kuormituksesta, sekä koettua psyykkisen tuen tarvetta ja tuen saamista organisaation kautta. Kesäkuussa 2020 suurin kuormittuneisuus vaikutti olevan yksiköissä, joissa COVID-19-potilaita hoidettiin pitkäkestoisesti tai tehtiin potilaiden diagnostiikkaa sekä työntekijöillä, joiden työ oli muuttunut melko paljon, mutta eniten ja vähiten COVID -19 potilaita hoitavissa yksiköissä itseilmoitettu psyykkinen kuormittuneisuus oli vähäisempää. Viidesosa psyykkisen tuen tarvetta kokeneista oli ollut tuen piirissä HUS organisaation tukitoimien kautta. Ahdistuneisuus-, masennus- ja uniongelmiin on tärkeä kiinnittää huomiota henkilöstön työ- ja toimintakyvyn varmistamiseksi työtehtävien nopeasti muuttuessa.

Lähdeviitteet

Villani L, McKee M, Cascini F ym. Comparison of Deaths Rates for COVID-19 across Europe During the First Wave of the COVID-19 Pandemic. Frontiers in Public Health https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fpubh.2020.620416.

Tiirinki H, Tynkkynen LK, Sovala M ym. COVID-19 pandemic in Finland - Preliminary analysis on health system response and economic consequences. Health Policy Technol. 2020;9(4):649-662.

d'Ettorre G, Ceccarelli G, Santinelli L ym. Post-Traumatic Stress Symptoms in Healthcare Workers Dealing with the COVID-19 Pandemic: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health. 2021 Jan 12;18(2):601. doi: 10.3390/ijerph18020601.

Al Maqbali M, Al Sinani M, Al-Lenjawi B. Prevalence of stress, depression, anxiety and sleep disturbance among nurses during the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. J Psychosom Res. 2021 Feb;141:110343. doi:10.1016/j.jpsychores.2020.110343.

Luo M, Guo L, Yu M ym. The psychological and mental impact of coronavirus disease 2019 (COVID-19) on medical staff and general public - A systematic review and meta-analysis. Psychiatry Res. 2020;291:113190. doi:10.1016/j.psychres.2020.113190.

Vindegaard N, Benros ME. COVID-19 pandemic and mental health consequences: Systematic review of the current evidence. Brain Behav Immun. 2020 Oct;89:531-542. doi: 10.1016/j.bbi.2020.05.048.

Kisely S, Warren N, McMahon L ym. Occurrence, prevention, and management of the psychological effects of emerging virus outbreaks on healthcare workers: rapid review and meta-analysis. BMJ. 2020 May 5;369:m1642. doi: 10.1136/bmj.m1642.

Salazar de Pablo G, Vaquerizo-Serrano J, Catalan A ym. Impact of coronavirus syndromes on physical and mental health of health care workers: Systematic review and meta-analysis. J Affect Disord. 2020 Oct 1;275:48-57. doi: 10.1016/j.jad.2020.06.022.

Salari N, Khazaie H, Hosseinian-Far A ym. The prevalence of stress, anxiety and depression within front-line healthcare workers caring for COVID-19 patients: a systematic review and meta-regression. Hum Resour Health. 2020 Dec 17;18(1):100. doi: 10.1186/s12960-020-00544-1.

Sanghera J, Pattani N, Hashmi Y ym. The impact of SARS-CoV-2 on the mental health of healthcare workers in a hospital setting-A Systematic Review. J Occup Health. 2020 Jan;62(1):e12175. doi: 10.1002/1348-9585.12175.

Zürcher SJ, Kerksieck P, Adamus C ym. Prevalence of Mental Health Problems During Virus Epidemics in the General Public, Health Care Workers and Survivors: A Rapid Review of the Evidence. Front Public Health. 2020 Nov 11;8:560389.

Pollock A, Campbell P, Cheyne J ym. Interventions to support the resilience and mental health of frontline health and social care professionals during and after a disease outbreak, epidemic or pandemic: a mixed methods systematic review. Cochrane Database of Systematic Reviews 2020, Issue 11. Art. No.: CD013779. DOI: 10.1002/14651858.CD013779.

Laukkala T, Tuisku K, Junttila K ym. COVID-19-pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa - seuranta on perusteltua. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(18):2005-12.

Häkkänen-Nyholm H, Lyytinen N, Heinimaa M ym. Miten koronakriisi vaikuttaa terveydenhuollon työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin? Suomen Lääkärilehti 2020;75(43-44):2291-2294.

Haravuori H*, Junttila K*, Haapa T ym. Personnel Well-Being in the Helsinki University Hospital during the COVID-19 Pandemic—A Prospective Cohort Study. Int. J. Environ. Res. Public Health 2020, 17, 7905. https://doi.org/10.3390/ijerph17217905.

Laukkala T, Suvisaari J, Rosenström T ym. COVID-19 Pandemic and Helsinki University Hospital Personnel Psychological Well-Being: Six-Month Follow-Up Results. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 2524. https://doi.org/10.3390/ijerph18052524.

Rumpf HJ, Meyer C, Hapke U ym. Screening for mental health: Validity of the MHI-5 using DSM-IV Axis I psychiatric disorders as gold standard. Psychiatry Res. 2001;105:243–253. doi: 10.1016/s0165-1781(01)00329-8.

Morin CM, Belleville G, Bélanger L ym. The Insomnia Severity Index: Psychometric indicators to detect insomnia cases and evaluate treatment response. Sleep. 2011;34:601–608. doi: 10.1093/sleep/34.5.601.

Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: Cross sectional study. BMJ. 2003;327:1144–1146 doi: 10.1136/bmj.327.7424.1144.

Norman SB, Cissell SH, Means-Christensen AJ ym. Development and validation of an overall anxiety severity and impairment scale (OASIS) Depress. Anxiety. 2006;23:245–249. doi: 10.1002/da.20182.

Bragdon LB, Diefenbach GJ, Hannan S ym. Psychometric properties of the Overall Anxiety Severity and Impairment Scale (OASIS) among psychiatric outpatients. J. Affect. Disord. 2016;201:112–115. doi: 10.1016/j.jad.2016.05.005.

Prins A, Bovin MJ, Kimerling R. The Primary Care PTSD Screen for DSM-5 (PC-PTSD-5). [Measurement Instrument]; 2015. Available online: https://www.ptsd.va.gov/professional/assessment/screens/pc-ptsd.asp#obtain.

Prins A, Bovin MJ, Smolenski DJ ym. The Primary Care PTSD Screen for DSM-5 (PC-PTSD-5): Development and Evaluation within a Veteran Primary Care Sample. J. Gen. Intern. Med. 2016, 31, 1206–1211. doi: 10.1007/s11606-016-3703-5.

Viertiö S, Partanen A, Kaikkonen R ym. Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012–2015. Duodecim 2017;133(3):292-300.

Sommerlad A, Marston L, Huntley J ym.. Social relationships and depression during the COVID-19 lockdown: longitudinal analysis of the COVID-19 Social Study [published online ahead of print, 2021 Jan 13]. Psychol Med. 2021;1-10. doi:10.1017/S0033291721000039.

Partinen M. Sleep research in 2020: COVID-19-related sleep disorders. Lancet Neurol. 2021;20(1):15-17. doi:10.1016/S1474-4422(20)30456-7.

Partinen M, Bjorvatn B, Holzinger B ym.; ICOSS-collaboration group. Sleep and circadian problems during the coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic: the International COVID-19 Sleep Study (ICOSS). J Sleep Res. 2021 Feb;30(1):e13206. doi: 10.1111/jsr.13206.

AMHSI Research Team; Milken Research Team, Roitblat Y, Burger J, Leit A ym. Stay-at-home circumstances do not produce sleep disorders: An international survey during the COVID-19 pandemic. J Psychosom Res. 2020 Dec;139:110282. doi: 10.1016/j.jpsychores.2020.110282.

Cop Beck F, Léger D, Fressard L ym; Coconel Group. Covid-19 health crisis and lockdown associated with high level of sleep complaints and hypnotic uptake at the population level. J Sleep Res. 2021 Feb;30(1):e13119. doi: 10.1111/jsr.13119.

Parikka S, Koskela T, Ikonen J ym. 2021 Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020 : Aikuisten palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa alueellisia eroja. Saatavana https://www.julkari.fi/handle/10024/142634 luettu 5.6.2021.

Suvisaari J, Appelqvist -Schmidlechner K, Solin P ym. Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin - FinSote 2020.Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Saatavana https://www.julkari.fi/handle/10024/142888 luettu 10.8.2021.

Mattila E, Peltokoski J, Neva MH ym. COVID-19: anxiety among hospital staff and associated factors. Ann Med. 2021 Dec;53(1):237-246. doi: 10.1080/07853890.2020.1862905.

Johnson SU, Ebrahimi OV, Hoffart A. PTSD symptoms among health workers and public service providers during the COVID-19 outbreak. PLoS One. 2020;15(10):e0241032. Published 2020 Oct 21. doi: 10.1371/journal.pone.0241032.

Hummel S, Oetjen N, Du J ym. Mental Health Among Medical Professionals During the COVID-19 Pandemic in Eight European Countries: Cross-sectional Survey Study. J Med Internet Res. 2021 Jan 18;23(1):e24983. doi: 10.2196/24983.

Strudwick G, Sockalingam S, Kassam I ym. Digital Interventions to Support Population Mental Health in Canada During the COVID-19 Pandemic: Rapid Review. JMIR Ment Health. 2021 Mar 2;8(3):e26550. doi: 10.2196/26550.

Hu D, Kong Y, Li W ym. Frontline nurses` burnout, anxiety, depression, and fear statuses and their associated factors during the COVID-19 outbreak in Wuhan, China: A large-scale cross-sectional study. EClinicalMedicine 2020; 24: 1–10: doi: 10.1016/j.eclinm.2020.100424.

Labrague LJ, de Los Santos JAA. Fear of COVID-19, psychological distress, work satisfaction and turnover intention among frontline nurses. J Nurs Manag. 2020 Sep 27:10.1111/jonm.13168. doi: 10.1111/jonm.13168.

Pappa S, Ntella V, Giannakas T ym. Prevalence of depression, anxiety, and insomnia among healthcare workers during the COVID-pandemic: A systematic review and meta-analysis. Brain Behav Immun. 2020 Aug;88:901-907.

doi: 10.1016/j.bbi.2020.05.026. Epub 2020 May 8. Erratum in: Brain Behav Immun. 2021 Feb;92:245.

Selander K, Nikunlaakso R, Sipponen J ym. 2021. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 30–37.