Aikuisväestön suositeltavien ruokavalintojen toteutuminen karttoina

Kirjoittajat

• Tommi Härkänen Finnish Institute for Health and Welfare
• Heli Tapanainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Petteri Mäntymaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0002-9239-0194
• Laura Sares-Jäske Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0001-5151-9302
• Niina Kaartinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0002-6812-2237
• Satu Männistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Laura Paalanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Liisa Valsta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.113046

Avainsanat:

Ruokasuositukset, Ravitsemustutkimukset, Paikkatietoanalyysi, Alueellinen vaihtelu

Abstrakti

Terveyden edistämisen ravitsemukselliset tukipilarit on ravintoainetason suositusten lisäksi kiteytetty niin Suomessa kuin kansainvälisesti tiettyjen ravitsemuksellisesti tärkeiden ruokaaineiden käyttösuosituksiksi. Nämä ruokasuositukset ovat pääasiassa määrällisiä, mutta sisältävät myös laadullisia suosituksia ruoankäyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata karttoina suositeltavien ruokavalintojen toteutumisen alueellisia eroja aikuisilla 2010-luvulla.

Karttamallinnuksessa käytettiin väestötutkimusten (Terveys 2011, FINRISKI 2012, FinTerveys 2017) aineistoja, joissa ruoankulutus on mitattu validoitua frekvenssikyselyä käyttäen. Suositeltavia ruokavalintoja kuvattiin ruoankäyttöindeksillä, jossa pisteytettiin kasvisten, hedelmien ja marjojen, ruisleivän, kalan sekä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttömäärät. Maitovalmisteiden käytön indikaattorina pisteytettiin energian saantiin suhteutettu kalsiumin saanti. Rasvan laatua kuvattiin tyydyttyneen rasvan osuutena energiasta. Lisäksi pisteytettiin suolan saanti. Tilastolliset analyysit perustuvat 10x10 km karttaruutuaineistoon ja Besag-York-Mollie -regressiomalliin. Jokaiselle karttaruudulle laskettiin ikävakioidut ruoka-aineryhmien ja ruoankäyttöindeksin ennustekeskiarvot.

Suomalaisten ruoankäytössä havaittiin alueellisia eroja. Sekä ruoankäyttöindeksillä että seitsemällä ruoka-aineryhmällä arvioituna suositeltavat ruokavalinnat toteutuivat useimmin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, naisilla erityisesti Helsingin ja Kuopion ympäristöissä. Matalimpia ruoankäyttöindeksin kokonaispistemääriä löytyi Länsi- ja Pohjois-Suomesta. Tulokset ovat tarkimmat suurimmissa kaupungeissa, joissa havaintoaineisto on suurin.

Tuloksemme osoittivat selviä eroja maakuntien sisällä useiden ruoka-aineryhmien osalta. Karttamallinnus kuvaa selkeästi suositeltavien ruokavalintojen alueellisia eroja, jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja, ja joiden ymmärtämiseksi tarvitaan lisää sosiodemografisia taustatekijöitä. Mallinnuksen tarkkuus paranee, kun aineistot ovat suuria ja kattavat koko maan, mikä toivottavasti huomioidaan tulevissa väestötutkimuksissa.