Suomalaisväestön maksuhalukkuus terveyteen liittyvästä elämänlaadusta

Kirjoittajat

  • Maija Hakuri Lääkkeiden hintalautakunta
  • Emma Aarnio Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos
  • Janne Martikainen Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos
  • Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Avainsanat:

maksuhalukkuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu, kyselytutkimus, menetelmätutkimus

Abstrakti

Kustannusvaikuttavuusanalyysit tuottavat tietoa interventioiden kustannusvaikuttavuudesta, mitä hyödynnetään päätettäessä resurssien allokoinnista terveydenhuollossa. Koska terveydenhuollon päätöksenteko vaikuttaa koko väestöön sekä veronmaksajina että mahdollisina potilaina, tulisi päätöksenteossa huomioida myös väestön preferenssejä eli arvotuksia. Väestön arvotuksia terveyttä kohtaan tutkitaan maksuhalukkuusmenetelmillä pyrkimyksenä määrittää rahallinen arvo esimerkiksi yhdelle terveyteen liittyvälle laatupainotetulle elinvuodelle (QALY). Uusien hoitojen lisätessä usein elämänlaatua pituuden sijaan olisi tärkeää tietää väestön arvotus tätä parannusta kohtaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisväestön maksuhalukkuutta terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisesta, maksuhalukkuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja kyselytavan yhteyttä vastauksiin. Suomalaisten maksuhalukkuutta terveyteen liittyvästä elämänlaadusta ei ole tutkittu aiemmin.

Aineistona käytettiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkebarometri 2015 -väestökyselyä, joka toteutettiin postikyselynä (n=3190) ja internet-paneelikyselynä (n=2235). Maksuhalukkuutta tutkittiin tarjoamalla vastaajille satunnaisesti neljästä mahdollisesta summasta yksi, jonka he pystyivät valitsemaan tai hylkäämään, elämisestä vuoden täydessä terveydentilassa. Aineisto analysoitiin SPSS- ja STATA-ohjelmilla.

Vastaajien keskimääräinen maksuhalukkuus QALYsta oli noin 13000 euroa, mikä on samaa tasoa kuin aikaisemmissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Korkeampiin tuloluokkiin kuuluvat, miehet, iäkkäämmät ja huonomman elämänlaadun omaavat hyväksyivät todennäköisemmin tarjotun summan. Myös työmarkkinastatus sekä tarjottu summa olivat yhteydessä maksuhalukkuuteen, mutta eivät pitkäaikaissairaudet tai koulutustaso. Internet-paneelivastaajat hyväksyivät postivastaajia todennäköisemmin tarjotun summan, mutta heidän keskimääräinen maksuhalukkuutensa oli postikyselyyn vastanneita alempi. Havaittuihin tuloksiin vaikuttavat todennäköisesti Suomen verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä ja siitä johtuva ostokokemuksen puute.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2023-09-27

Viittaaminen

Hakuri, M., Aarnio, E., Martikainen, J., & Kankaanpää, E. (2023). Suomalaisväestön maksuhalukkuus terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(3). https://doi.org/10.23990/sa.122245