Siviilisäätyryhmittäiset erot sydän- ja verisuonitaudeissa

Kirjoittajat

  • Karri Silventoinen University of Helsinki

Avainsanat:

siviilisääty, sydän- ja verisuonitaudit, sosiaalinen tuki, riskitekijät

Abstrakti

Yhteiskunnan monimuotoistuminen on johtanut avioliittoisuuden vähenemiseen ja avoliittojen, eronneisuuden ja yksinasumisen lisääntymiseen. Naimattomilla ja eronneilla on sekä korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin että kuolla sairastumisen jälkeen kuin avioliitossa olevilla. Myös avoliitossa asuvilla sairastumisriski on korkeampi, mikä todennäköisesti heijastaa avoliittojen suurempaa heterogeenisuutta liittomuotona verrattuna avioliittoihin. Siviilisäätyryhmittäiset erot sairastuvuudessa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana sekä miehillä että naisilla. Erojen kasvu on kuitenkin ollut voimakkaampaa naisilla ja nykyään siviilisäätyryhmittäiset erot ovat yhtä suuria molemmilla sukupuolilla. Eronneiden ja avoliitossa asuvien huonompi sosioekonominen asema selittää osan eroista, mutta sosioekonomisten tekijöiden vakioiminen ei selitä eroja kokonaan. Lisäksi vastaavia eroja voitiin havaita sisarusten välillä, mikä osoittaa, että lapsuuden kotitausta ei selitä näitä eroja. Erojen taustalla vaikuttavat todennäköisesti sekä terveyskäyttäytyminen että psyykkiset tekijät ja ne johtuvat sekä valikoitumisesta että puolison suojaavasta vaikutuksesta. Puolison kuolema voi myös akuutisti nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä erityisesti miehillä. Kuitenkin kausaalisten suhteiden selvittäminen edellyttää lisää tutkimusta. Pitkäaikainen parisuhde sekä suojaa ihmistä sairastumiselta että tukee ihmistä sairastumisen jälkeen. Yksinasuvat tulisikin tunnistaa sekä terveydenhuollossa että yhteiskuntapolitiikassa ryhmäksi, joka voi tarvita erityistä tukea.

Osasto
Katsaus

Julkaistu

2023-12-18

Viittaaminen

Silventoinen, K. (2023). Siviilisäätyryhmittäiset erot sydän- ja verisuonitaudeissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(4). https://doi.org/10.23990/sa.127534