Terveydenhuollon valinnanvapaus eduskuntapuolueiden ohjelmissa

Kirjoittajat

• Miisa Chydenius
• Arttu Saarinen
• Liina-Kaisa Tynkkynen

Avainsanat:

valinnanvapaus, potilaan valinta, terveyspolitiikka, poliittiset puolueet, Suomi

Abstrakti

Suomessa valinnanvapaus on ollut poliittisen keskustelun aiheena 1980-luvun lopulta alkaen. Kunnalliseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon valinnanvapaus on kuitenkin tullut verrattaen myöhään. Tässä artikkelissa tutkimme 1) miten puolueet profiloituvat terveydenhuollon valinnanvapauden osalta ja miten linjaukset kehittyvät ajassa, sekä 2) miten valinnanvapauden perustelut, yksityinen palveluntuotanto ja markkinat, palveluiden käyttäjä, julkisen sektorin rooli ja valinnanvapauden keinot rakentuvat puolueiden linjauksissa. Tutkimuksen aineistona käytämme saatavilla olevia eduskuntapuolueiden asiakirjoja vuosilta 1987–2012 (n=126). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme vastaamme aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen kuvaamalla sitä, kuinka suuressa määrin valinnanvapaus on ollut puolueiden agendalla ja millaisia teemoja puolueiden linjauksista nousee esille tarkasteltavana ajankohtana. Toiseen tutkimuskysymykseen vastaamme kokoamalla edellä kuvatun analyysin tulokset yhteenvedoksi. Tässä hyödynnämme teoriaohjatun sisällönanalyysin keinoja ja käytämme kirjallisuuteen pohjautuvaa analyysikehystä. Vasemmistoliittoa, kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet näkevät valinnanvapauden yhtenä keskeisenä terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen mekanismina. Puolueiden taustaideologiat heijastuvat siihen, minkä tyyppistä valintaa järjestelmään ajetaan. Perinteiset oikeistopuolueet korostavat liberaalia markkinakilpailua ja palvelun käyttäjän kuluttajamaista rationaalisen valitsijan roolia. Mitä vasemmalle poliittisessa kentässä mennään, sitä enemmän korostetaan julkisen sektorin vastuuta valintojen taustatukena ja palveluiden käyttäjää ennen kaikkea kansalaisena. Valinnanvapaus, jota puolueet joko puolustavat tai vastustavat, liittyy ennen kaikkea valintaan sen kilpailuttavassa merkityksessä. Valinta käsitetään siis lähinnä palveluntuottajan valintana ja siihen liitetään ajatus jonkinasteisesta palveluntuottajien välisestä kilpailusta. Mahdollisuutta lääkärin tai muun hoitavan henkilön tai hoitomuodon valintaan käsitellään vain vähän.