Ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämys Kouluterveyskyselyssä 2015
Avainsanat:
Ulkomaalaistaustaisuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys, tietämys, nuoretAbstrakti
Seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI-terveys) on keskeinen osa hyvinvointia ja terveyttä. Ulkomaalaistaustaisten nuorten tietotason ja erityistarpeiden tunteminen on edellytys SELI-terveyden edistämiselle ja palvelujen toteuttamiselle tasa-arvoisesti riippumatta asiakkaan kulttuuritaustasta tai kielestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ulkomaalaistaustaisten nuorten SELI-terveystietämyksen tasoa ja verrata sitä suomalaistaustaisten nuorten tietämykseen sekä tarkastella vastaajien taustatekijöiden yhteyttä SELI-terveystietämykseen. Tutkimusaineistona on valtakunnallinen vuonna 2015 toteutettu peruskoulun (12–19-vuotiaat), lukion (14–20-vuotiaat) ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille (14–20-vuotiaat) suunnattu Kouluterveyskysely (N=120 400 ). Kyselyn kaksitoista väittämää SELI-terveydestä analysoitiin nuoren ulkomaalaistaustan mukaan. Ulkomaalaistaustaisuus (monikulttuurinen perhe, toisen ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja) määriteltiin nuoren oman ja hänen vanhempiensa syntymämaan perusteella. Monikulttuuristen perheiden nuoriin kuuluivat ne nuoret, joiden vanhemmista toinen oli syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla sekä nuoret, jotka olivat itse syntyneet ulkomailla ja joiden vanhemmista toinen oli syntynyt Suomessa ja toisen syntymämaasta puuttui tieto. Nuorista 6,1% tuli monikulttuurisista perheistä, 1,7% oli toisen ja 3,2% ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia ja loput suomalaistaustaisia nuoria. Logistisen regression avulla ulkomaalaistaustaisten nuorten tietämystä verrattiin suomalaistaustaisten nuorten tietämykseen ottaen huomioon sukupuoli, kouluaste ja Suomessa asuttu aika. SELI-terveystietämys vaihteli sukupuolen, kouluasteen sekä ulkomaalaistaustan mukaan. Poikien tietämys oli heikompaa kuin tyttöjen ja ulkomaalaistaustaisten nuorten heikompaa kuin suomalaistaustaisten. Lyhyt Suomessa asuttu aika selitti osittain ulkomaalaistaustaisten nuorten heikompaa SELI-tietämystä. Myös Suomessa koko ikänsä asuneiden toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten tietämystaso oli suomalaistaustaisia nuoria heikompi. Nuoren ulkomaalaistaustalla oli selkeä yhteys SELI-terveystietämystasoon ja yhteys säilyi eri kouluasteilla. Erinomainen SELI-terveystietämys oli kaikissa, myös suomalaistaustaisten, nuorten ryhmissä heikompaa kuin olisi tavoiteltavaa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
