Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin koulupoissaoloihin
Avainsanat:
nuori, perhe, koulupoissaoloAbstrakti
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaiden itseraportoitujen luvattomien koulupoissaolojen määrää sekä tarkastella erilaisten tausta- ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin. Taustatekijöinä olivat vastaajan sukupuoli ja luokka-aste sekä vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta. Perhetekijöinä tarkasteltiin perherakennetta, omista asioista keskustelua vanhempien kanssa sekä nuoren ja vanhemman välistä arjen vuorovaikutusta. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2015 vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (n=49 256). Kyselyyn vastanneista 8. luokan tytöistä 15% ja pojista 14% raportoi vähintään yhden luvattoman poissaolon viimeisen 30 päivän aikana. Luvattomia poissaoloja esiintyi enemmän 9. luokalla: sekä tytöistä että pojista 20%:lla. Vanhempien heikompi koulutustaso ja työttömyys olivat yhteydessä lisääntyneeseen luvattomien poissaolojen määrään sekä tytöillä että pojilla. Taustatekijöiden ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tyttöjen luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, isän matala koulutus, toisen vanhemman työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi omista asioista keskustelu ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Pojilla luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, äidin matala koulutus, molempien vanhempien työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi kotoa saatu apu koulunkäyntiin ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Luvattomiin poissaoloihin yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen palveluissa auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuoren elämässä sekä kehittämään koulun ja opiskeluhuollon toimintaa.
