Itsearvioitu masennusoireilu ja elämäntapahtumat 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely

Kirjoittajat

• Tiina Talja Tampereen yliopisto
• Anja Rantanen Tampereen yliopisto
• Anna-Maija Koivisto Tampereen yliopisto
• Katja Joronen Tampereen yliopisto

Avainsanat:

lapset, itsearvioitu masentuneisuus, elämänmuutokset, kouluterveyskysely

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masennusoireilun yleisyyttä sekä selvittää mitkä sosiodemografiset taustatekijät ja koetut elämäntapahtumat ovat yhteydessä itsearvioituun masennusoireiluun. Masennusoireilun esiintymistä kysyttiin MFQ-mittarista (The Moods and Feelings Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla. Taustatekijöinä olivat sukupuoli, luokka-aste, perherakenne ja syntyperä. Elämäntapahtumina tarkasteltiin koulun vaihtoa, vanhempien eroa, uusperheen muodostumista, sisaruksen syntymää, omaa vakavaa sairastumista tai vammautumista sekä perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa.  

Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksia. Vastaajia oli yhteensä 95725 vastausaktiivisuuden ollessa 80 %. 

Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttijakaumin. Taustatekijöiden ja elämäntapahtumien yhteyttä itsearvioituun masennusoireiluun selvitettiin ristiintaulukoinnin, χ2-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla.  

 

Itsearvioitua masennusoireilua esiintyi lähes 13 %:lla vastaajista. Masennusoireilu oli yleisempää niillä oppilailla, jotka eivät asuneet ydinperheessä tai jotka olivat syntyperältään ulkomaalaisia. Elämäntapahtumat, erityisesti lapsen oma vakava sairastuminen tai vammautuminen (OR 2,90; lv 2,67–3,14), uusperheen muodostuminen (OR 1,55; lv 1,42–1,69) läheisen vakava sairastuminen tai kuolema (OR 1,53; lv 1,46–1,60) ja vanhempien ero (OR 1,37; lv 1,27–1,49) olivat voimakkaimmin yhteydessä lapsen masennusoireiluun, kun taustamuuttujien merkitys oli vakioitu. Lisäksi elämäntapahtumien kasautuminen lisäsi masennusoireiden esiintymistä.  

Kouluterveydenhuollon rooli on keskeinen masennusoireiden varhaisessa tunnistamisessa. Masennukseen viittaavien oireiden kartoittaminen sekä elämänmuutoksista keskusteleminen on luontevaa terveystarkastuksen yhteydessä. Masennuksen tunnistaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen ovat merkittäviä tekijöitä lasten kehityksen tukemisessa 

Lähdeviitteet

(1) Huttunen M. Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila. Terveyskirjasto Duodecim 2017. Luettu 15.7.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00390

(2) Marttunen M, Huurre T, Strandholm T. & Viialainen R.(toim.) Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 25. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy; 2013.

(3) Carr A. Depression in young people: description, assessment and evidence-based treatment. Dev Neurorehabil 2008;11(1):3–15.

doi: 10.1080/17518420701536095

(4) Tamminen T. Lapsen masennus. Duodecim 2010;126(6):627–633.

ISSN:0012-7183

(5) Ruderman M, Stifel S, O’Malley M. ym. The school psychologist’s primer on childhood depression: A review of research regarding epidemiology, etiology, assessment, and treatment. Contemporary School Psychology (California Association of School Psychologists) 2013;17(1):35–49.

doi: 10.1007/BF03340987

(6) Huttunen M. Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt. Terveyskirjasto Duodecim 2016. Luettu 12.10.2017. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00383

(7) Mezulis AH, Hyde JS. & Abramson LY. The developmental origins of cognitive vulnerability to depression: temperament, parenting, and negative life events in childhood as contributors to negative cognitive style. Dev Psychol 2006;42(6):1012–1025.

doi: 10.1037/0012-1649.42.6.1012.

(8) Mayer L, Lopez-Duran NL, Kovacs M. ym. Stressful life events in a clinical sample of depressed children in Hungary. J Affect Disord 2009;115(1–2):207–214.

doi: 10.1016/j.jad.2008.08.018.

(9) Giollabhui MN, Hamilton JL, Nielsen J. ym. Negative cognitive style interacts with negative life events to predict first onset of a major depressive episode in adolescence via hopelessness. J Abnorm Psychol 2018;127(1):1–11.

doi: 10.1037/abn0000301.

(10) Tiet QQ, Bird HR, Hoven CW. ym. Relationship between specific adverse life events and psychiatric disorders. J Abnorm Child Psychol 2001;29(2):153–164.

doi: 1005288130494.

(11) Tennant C. Life events, stress and depression: a review of recent findings. Aust N Z J Psychiatry 2002;36(2):173–182.

doi:10.1046/j.1440-1614.2002.01007.x

(12) Rice F, Harold GT. & Thapar A. Negative life events as an account of age-related differences in the genetic aetiology of depression in childhood and adolescence. Journal of Child Psychology and Psychiatry 2003;44(7):977–987.

doi//dx.doi.org/10.1111/1469–7610.00182.

(13) Low NC, Dugas E, O’Loughlin E. ym. Common stressful life events and difficulties are associated with mental health symptoms and substance use in young adolescents. BMC Psychiatry 2012;12:116.

doi:10.1186/1471–244X-12-116.

(14) O'Shea G, Spence SH. & Donovan CL. Interpersonal factors associated with depression in adolescents: Are these consistent with theories underpinning interpersonal psychotherapy? Clin Psychol Psychother 2014;21(6):548–558.

doi: 10.1002/cpp.1849.

(15) Puura K. & Mäntymaa M. Lapsen itsetuhoisuus: hätähuuto mahdottoman edessä. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2012;67(17):1329–1333. Luettu 12.10.2018. https://www-laakarilehti-fi.libproxy.tuni.fi/pdf/2012/SLL172012-1329.pdf

(16) Sourander A. Tarjoaako terveydenhuoltojärjestelmämme avaimet lastenpsykiatrian huippututkimukseen? Duodecim 2016;132(10):939–41. Luettu 15.10.2017. https://www-terveysportti-fi.libproxy.tuni.fi/xmedia/duo/duo13150.pdf.

(17) Taylor J. Life chances: Including the children's view. Australian journal of early childhood 2006;31(3):31–39. Taylor J. Life chances: Including the children's view. Australian journal of early childhood 2006;31(3):31-39.

doi.org/10.1177/183693910603100306

(18) Castelao FC. & Kröner-Herwig B. Different trajectories of depressive symptoms in children and adolescents: Predictors and differences in girls and boys. J Youth Adolescence 2013;42(8):1169–1182.

doi: 10.1007/s10964–012–9858–4.

(19) Shapero BG, Hamilton JL, Stangel JP. ym. Moderate childhood stress buffers against depressive response to proximal stressors: A multi-wave prospective study of early adolescents. J Abnorm Child Psychol 2015;43:1403–1413.

doi 10.1007/s10802-015-0021-z.

(20) Harland P, Reijneveld SA, Brugman E. ym. Family factors and life events as risk factors for behavioural and emotional problems in children. Eur Child Adolesc Psychiatry 2002;11(4):176–184.

doi: 10.1007/s00787–002–0277-z.

(21) Sund AM, Larsson B. & Wichstrøm L. Psychosocial correlates of depressive symptoms among 12-14-year-old Norwegian adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2003;44(4):588–597.

doi:10.1111/1469-7610.00147

(22) Young CC. & Dietrich M. Stressful life events, worry, and rumination predict depressive and anxiety symptoms in young adolescents. J Child Adolesc Psychiatr Nurs 2015;28(1):35–42.

doi: 10.1111/jcap.12102.

(23) Yuan ASV. & Hamilton HA. Stepfather involvement and adolescent well-being: do mothers and nonresidential fathers matter? J Family Issues 2006;27(9):1191–1213.

doi: 10.1177/0192513X06289214.

(24) Agnafors S, Comasco E, Bladh M. ym. Effect of gene, environment and maternal depressive symptoms on pre-adolescence behavior problems – a longitudinal study. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2013;7:10.

doi:10.1186/1753-2000-7-10

(25) Costello JE, Erkanli A. & Angold A. Is there an epidemic of child or adolescent depression? J Child Psychol Psychiatry 2006;47(12):1263–1271.

doi:10.1111/j.1469–7610.2006. 01682.x.

(26) Cavuşoğlu H. Depression in children with cancer. J Pediatr Nurs 2001;16(5):380–385. doi:10.1053/jpdn.2001.0000.

(27) Gray LB, Weller RA. Fristad M. ym. Depression in children and adolescents two months after the death of a parent. J Affect Disord 2011;135(1–3):277–283.

doi: 10.1016/j.jad.2011.08.009.

(28) Johnson DP, Whisman MA, Corley RP. ym. Association between depressive symptoms and negative dependent life events from late childhood to adolescence. J Abnorm Child Psychol 2012;40(8):1385–1400.

doi: 10.1007/s10802–012–9642.

(29) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. 2018. Luettu 27.10.2018. https://thl.fi/en/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely.

(30) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn toteuttaminen. 2017. Luettu 2.4.2018. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/kyselyn-toteuttaminen.

(31) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselylomake 4. ja 5. luokka 2017. Luettu 5.10.2017. https://www.thl.fi/documents/10531/2851931/KTK17_alakoulu_FIN_luonnos6.pdf/627614cc-9786-4a90-a74e-ec7e58788109

(32) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn ohjeet oppilaitoksille 2017. Luettu 31.10.2017. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/kyselyn-toteuttaminen/ohjeet-oppilaitoksille.

(33) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn vastanneet perusopetuksen oppilaat ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Luettu 11.11.2018. https://thl.fi/documents/605877/3421780/Kouluterveyskyselyn+perusopetuksen+4.-5+luokkien+ja+8.9.+luokkien+vastaajam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+ja+aineiston+kattavuus+kunnittain+2017/a1753eeb-c047-4c88-81ec-5158aa3273ce.

(34) Angold A, Costello EJ, Messer SC. ym. The development of a short questionnaire for use in epidemiological studies of depression in children and adolescents. Int J Methods Psychiatr Res 1995;5:237–249.

(35) Messer SC, Angold A, Costello EJ. ym. Development of a short questionnaire for use in epidemiological studies of depression in children and adolescents: Factor composition and structure across development. Int J Methods Psychiatr Res 995;5:251–262.

(36) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset; masennus 2017. Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat. Luettu 31.10.2017. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200386&mittarit_2=199810#.

(37) Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. 9. painos. Porvoo: Edita Publishing Oy; 2014.

(38) Nummenmaa L. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi; 2009.

(39) Ranta K, Parhiala P, Pelkonen R. ym. Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90/2017.

ISBN Web: 978-952-287-502-0

(40) Huolet hallintaan -tutkimus. Kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoito. 2018. Luettu 11.11.2018. http://apex.utu.fi/tutkimus/voimaperheet/huolet-hallintaan/.

(41) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset; elämänmuutokset 2017. Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat. Luettu 31.10.2017. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset?alue_0=87869&mittarit_0=200010&mittarit_1=200129&mittarit_2=199681#.

(42) Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup A. ym. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL opas 22. Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy; 2012.