Lapsiperheiden psykososiaalinen tuki Suomessa

Kirjoittajat

• Minna Sorsa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Taysin tutkimus- kehitys- ja innovaatiokeskus, Lastenpsykiatrian klinikka; Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede https://orcid.org/0000-0003-1988-0362
• Hanna Hopia Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Tarja Heino-Tolonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
• Suvi Raitakari Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Sosiaalityö

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.97265

Avainsanat:

integratiivinen katsaus, lapsiperheet, psykososiaalinen tuki, tutkimus

Abstrakti

Psykososiaalisen tuen tutkimusta tarvitaan lapsiperheiden auttamiseksi mahdollisimman varhain. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, mitä lapsiperheiden psykososiaalinen tuki on suomalaisessa kontekstissa ja miten tutkimus on ilmiötä tarkastellut lapsiperheiden psykososiaalisen tuen hoito- ja asiakastyön käytännöissä.

Integratiivisen katsauksen aineistohaku toteutettiin CINAHL Complete (Ebsco), Social Services Abstracts (ProQuest), PsycINFO ja Medic tietokannoista ja manuaalisesti Julkari-sivustolta. Haku rajattiin vuosiin 2014–18. Lapsiperhe rajattiin tarkoittamaan yhden tai kahden vanhemman ja lapsen tai lapsien kokonaisuutta raskausajasta aina lapsen 12 vuoden ikään. Katsaukseen sisällytettiin 39 tutkimusta. Aineiston laatua arvioitiin käyttämällä Joanna Briggs -arviointivälineitä ja aineisto analysointiin sisältölähtöisesti luokittelemalla.

Lapsiperheiden psykososiaalisen tuen hoito- ja asiakastyön käytännöt kuvataan kolmen pääkategorian kautta: osallisuuden ja voimavarojen tuki (sisältäen vanhemmuuden tuki, parisuhteen tuki, vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tuki, toiminnallisuuden vahvistaminen, kouluympäristöjen kehittäminen), oikea-aikainen tuki ja huolen tunnistaminen (sisältäen puheeksi ottaminen, valmentava työote, yhteistyön rakentaminen), ja tieto muutoksen tukena (sisältäen oikea-aikainen tieto ymmärryksen edistämiseksi, digitaaliset interventiot lapsiperheille).

Nykyisin psykososiaalisen tuen käsitettä käytetään harvoin lapsiperheiden tutkimuksissa. Kun sen rinnalla käytetään monia rinnakkaiskäsitteitä, ilmiökenttä pirstaloituu. Psykososiaalisen tuen käsitteen selkeyttäminen tieteellisessä keskustelussa voi tukea psykososiaalisen tuen käytäntöjen kehittämistä ja korostaa niiden tärkeyttä kaikessa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan työssä. Psykososiaalinen tuki auttaa universaalisti ja kattavasti kaikkia lapsiperheitä, myös riskiryhmiä. Ennaltaehkäisevänä käytäntönä psykososiaalinen tuki edellyttää oikea-aikaisuutta ja ammatillista osaamista erityisesti vuorovaikutustaidoissa.

Lähdeviitteet

(1) Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

(2) Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

(3) Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338

Meyer, S. UNHCR’s Mental Health and Psychological Support for Persons of Concern. Global review. Geneva: UNHCR, The UN Refugee Agency; 2013.

(5) Mattson G, Kuo D. Psychosocial Factors in Children and Youth With Special Health Care Needs and Their Families. Pediatrics 2019;143:1–14. https://doi.org/10.1542/peds.2018-3171

(6) STM 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022. Ohjelma ja hankeopas. STM julkaisuja 2020:3. Helsinki: STM; 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4136-6

(7) Tallon M, Kendall G, Priddis L, ym. Barriers to Addressing Social Determinants of Health in

Pediatric Nursing Practice: An Integrative review. J Pediatr Nurs 2017;37:51–56. https://doi.org/10.1016/j.pedn.2017.06.009

(8) Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Vaara S, ym. Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Palvelujen seurantatutkimus 2016–2017. Helsinki: THL; 2018.

(9) Borg A-M. Lasten mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy. Näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita 2015:45. Helsinki: STM; 2015.

(10) Huikko E, Kovanen L, TorniainenHolm M, ym. Selvitys 5-12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. Helsinki: THL; 2012.

(11) Sourander A, Lempinen L, Brunstein Klomek A. Changes in mental health, bullying behavior, and service use among eight-year-old children over 24 years. J Am Acad Child Psy 2016;55:717–725. https://doi.org/10.1016/J.JAAC.2016.05.018

(12) Perälä M, Halme N, Nykänen S. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. Helsinki: THL; 2012.

(13) Tuominen A, Kettunen T, Lindfors P, ym. Varhaisen avun viiveet lasten kehityksellisissä ja psyykkisissä vaikeuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011;48:182–195.

(14) Epstein R, Fonnesbeck C, Potter S, ym. Psychosocial Interventions for Child Disruptive Behaviors: A Meta-analysis. Pediatrics 2015;136:947–960. https://doi.org/10.1542/peds.2015-2577

(15) Barth R, Liggett-Creel K. Common components of parenting programs for children birth to eight years of age involved with child welfare services. Child Youth Serv Rev 2014;40:6–12. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2014.02.004

(16) Garland A, Hawley K, Brookman-Fraze L, ym. Identifying Common Elements of Evidence-Based Psychosocial Treatments for Children’s Disruptive Behavior Problems. JAMA 2008;47:505–514. https://doi.org/10.1097/chi.0b013e31816765c2

(17) Solantaus T, Lindblom J, Ojala T, ym. Yhteispelin toimintatapojen kehittäminen ja teoriatausta. Helsinki: THL; 2015.

(18) Anttila N, Huurre T, Malin M, ym. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. Työpaperi 3/2016. Helsinki: THL; 2016.

(19) Perälä M, Kanste O, Halme N, ym. Vanhempi päihdepalveluissa – tuki, osallisuus ja

yhteistoiminta. Helsinki: THL; 2014.

(20) Whittemore R, Knafl K. The integrative review: updated methodology. J Adv Nurs 2005;

:546–553. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2005.03621.x

(21) Hopia H, Latvala E, Liimatainen L. Reviewing the methodology of an integrative review. Scand J Caring Sci 2016;30:662–669. https://doi.org/10.1111/scs.12327

(22) Critical Appraisal Tools. n.d. Luettu 18.11.2019. https://joannabriggs.org/critical-appraisal-tools

(23) Elo S, Kyngäs H. The qualitative content analysis process. J Adv Nurs 2008;62:107–115. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2007.04569.x

(24) Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi; 2018.

(25) Appelqvist-Schmidlechner K, Kekkonen M, Wessman J, ym. Jääsydämet, Iceheartstoiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. Helsinki: THL; 2017.

(26) Halme N, Vuorisalmi M, Perälä M-L. Tuki, osallisuus ja yhteistoiminta lasten ja perheiden

palveluissa – Työntekijöiden näkökulma. Helsinki: THL; 2014.

(27) Poutiainen H, Hakulinen T, Laatikainen T, ym. Public health nurses’ concerns in preschool-aged children’s health check-up. J Res Nurs 2015;20:536–549. doi:10.1177/1744987115604660

(28) Järvikoski A, Härkönen K, Martin M, ym. Service characteristics as predictors of parents’

perceptions of child rehabilitation outcomes. J Child Health Care 2015;19:106–117. doi: 10.1177/1367493513503579

(29) Kippola-Pääkkönen A, Härkäpää K, Järvikoski A, ym. KELAn sopeutumis-valmennuksen vaikutukset ja hyödyt lasten vanhempien arvioimina. Kuntoutus 2018;1:5–20.

(30) Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Perhekuntoutus lapsen tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmissa. Suomen lääkäril 2018;73:1218–1222.

(31) Sourander A, McGrath P, Ristkari T, ym. Internet-Assisted Parent Training Intervention

for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children, A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiat;2016:73:378–387. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2015.3411

(32) Sourander A, McGrath P, Ristkari T, ym. Twoyear follow-up of internet and telephone assisted parent training for disruptive behavior at age 4. J Am Acad Child Psy;2018:57:658–668.

https://doi.org/10.1016/j.jaac.2018.07.001

(33) Fossum S, Ristkari T, Cunningham C, ym. Parental and child factors associated with

participation in a randomised control trial of an Internet-assisted parent training programme.

Child Adolesc Ment Health 2018;23:71–77. doi:10.1111/camh.12193

(34) Manninen S, Kaunonen M, Aho A-L. Vanhempien parisuhteeseensa toivoma tuki

lapsen kuoleman jälkeen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2017;54:121–133.

(35) Kunnari L, Aho A-L. Äitien saama tuki lapsen kuoleman jälkeisessä raskaudessa ja elämässä uuden lapsen kanssa. Tutkiva hoitotyö 2018;16:12–19.

(36) Manninen S, Aho A-L. Lapsensa kuoleman kokeneiden vanhempien parisuhteeseensa

toivomat tuenantajatahot. Hoitotiede 2018;30:214–226.

(37) Degni F, Suominen S, El Ansari W, ym. Reproductive and maternity health care services in Finland, Perceptions and experiences of Somali-born immigrant women. Ethnic Health 2014;19:348–366. https://doi.org/10.1080/13557858.2013.797567

(38) Jones M, Pietilä I, Joronen K, ym. Parents with mental illness – A qualitative study of identities and experiences with support services. J Psychiatr Ment Hlt 2016;23:471-478.

(39) Pölkki P, Vornanen R, Colliander R. Critical factors of intensive family work connected with positive outcomes for child welfare clients. Eur J Soc Work 2016;19:500–518. https://doi.org/10.1080/13691457.2015.1137868

(40) Itäpuisto M. Helping the children of substance-abusing parents in the context of outpatient substance abuse treatment. Addict Res Theory 2014;22:498–504. doi: 10.3109/16066359.2014.892930

(41) Sorsa M, Kiikkala I, Åstedt-Kurki P. Engagement in help-seeking of dual diagnosed mothers at a low-threshold service, grasping life through co-created opportunities. Adv Dual Diagn 2018;11:88–100. https://doi.org/10.1108/add-11-2017-0025

(42) Karisalmi N, Kaipio J, Lahdenne P. Lasten potilaskokemukset digitaalisten palveluiden kehittämisen lähtökohtana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 2017;9:167-183.

(43) Pelkonen T, Kaakinen P, Vaajoki A, ym. Syöpää sairastavien lasten musiikillisia kokemuksia sairaalahoidossa. Hoitotiede 2018;30:155–165.

(44) Korhonen A, Kangasniemi M. Nurses’ narratives on termination of primary nursing relationship with parents in neonatal intensive care. Scand J Caring Sci 2014;28:716–723. doi: 10.1111/scs.12101

(45) Feeley N, Genest C, Niela-Vilén H, ym. Parents and nurses balancing parent-infant closeness and separation, a qualitative study of NICU nurses’ perceptions. BMC Pediatr 2016;16:134. doi: 10.1186/s12887-016-0663-1

(46) Raiskila S, Axelin A, Toome L, ym. Parents’ presence and parent-infant closeness in 11 neonatal intensive care units in six European countries vary between and within the countries. Acta Paediatr 2017;106:878–888. doi:10.1111/apa.13798

(47) Toivonen M, Lehtonen L, Löyttyniemi E, ym. Effects of single-family rooms on nurse-parent and nurse-infant interaction in neonatal intensive care unit. Early Hum Dev 2017;106-107:59–62. doi:10.1016/j.earlhumdev.2017.01.012

(48) Vuorenmaa M, Halme N, Peralä M-L, ym. Perceived influence, decision-making and access to information in family services as factors of parental empowerment, a cross-sectional study of parents with young children. Scand J Caring Sci 2016;30:290–302. https://doi.org/10.1111/scs.12243

(49) Palokangas E, Haaranen A, Pietilä A-M, ym. Viidesluokkalaisten lasten ja heidän perheidensä voimavarat ja tuen tarpeet - asiakirja-analyysi laajoista terveystarkastuksista. Hoitotiede 2018;30:143–154.

(50) Tammekas T, Haaranen A, Pietilä A-M, ym. Perheen voimavarat ja tuen tarpeet lastenneuvolassa puolitoistavuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Tutkiva hoitotyö

;16:29–35.

(51) Kanste O, Halme N, Perälä M-L. Viidesluokkalaisten oppilaiden näkemyksiä hyvinvoinnista, kouluyhteisöstä ja palveluista. Helsinki: THL; 2017.

(52) Homanen R. Enabling and controlling parenthood in publicly provided maternity healthcare: Becoming a parent in Finland. Sociol Health Illn 2017;39:443–457. doi:10.1111/1467-9566.12491

(53) Appelqvist-Schmidlechner K, Liski A, Pankakoski M, ym. Together at School Intervention Programme. A pilot study on the feasibility and perceived benefits of a programme focusing on improving socio-emotional skills among schoolchildren in Finland. Int J Ment Health 2016;18:127–143. https://doi.org/10.1080/14623730.2016.1193763

(54) Salonen A, Oommen H, Kaunonen M. Primiparous and multiparous mothers’ perceptions of social support from nursing professionals in postnatal wards. Midwifery

;30:476–485. doi:10.1016/j.midw.2013.05.010

(55) Appelqvist-Schmidlechner K, Liski A, Kampman M, ym. Yhteispeli, Arviointitutkimus menetelmien turvallisuudesta, soveltuvuudesta ja koetusta hyödystä. Helsinki: THL; 2015.

(56) Kiviruusu O, Bjorklund K, Koskinen H, ym. Short-term effects of the “Together at School” intervention program on children’s socioemotional skills, a cluster randomized controlled trial. BMC psychol 2016;4:27. doi:10.1186/s40359-016-0133-4

(57) Tiitinen S, Ruusuvuori J. Using Formulations and Gaze to Encourage Parents to Talk About Their and Their Children’s Health and WellBeing. Res Lang Soc Int 2014;47:49–68. https://

doi.org/10.1080/08351813.2014.871805

(58) Poutiainen H, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T. Associations between family characteristics and public health nurses’ concerns at children’s health examination. Scand J Caring Sci 2014;28:225–234. doi:10.1111/scs.12035

(59) Kyttälä P, HYPE-tutkimusryhmä. Elintapainterventio äitiysneuvoloissa, Hyvinvointia perheille HYPE -esitutkimuksen toteutettavuus ja vaikuttavuus. Helsinki: THL; 2017.

(60) Salonen A, Pridham K, Brown R, ym. Impact of an internet-based intervention on Finnish mothers’ perceptions of parenting satisfaction, infant centrality and depressive symptoms during the postpartum year. Midwifery 2014;30:112– 122. doi:10.1016/j.midw.2013.02.009

(61) Tuominen M, Kaljonen A, Ahonen P, ym. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents’ service experiences. Int J Integr Care 2014;14:1–12. doi:10.5334/ijic.1451

(62) Tuominen M, Junttila N, Ahonen P, ym. The effect of relational continuity of care in maternity and child health clinics on parenting selfefficacy of mothers and fathers with loneliness and depressive symptom. Scand J Psychol 2016;57:193–200. doi:10.1111/sjop.12284

(63) Mäkinen A, Hakulinen T. Vanhempien osallisuus lastenneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa. Tutkiva hoitotyö 2016;14:21–30.

(64) Tiitinen S, Homanen R, Lindfors P, ym. Approaches used in investigating family support in transition to parenthood. Health Promot Int 2013;29:518–527. doi:10.1093/heapro/das077