Päihdeongelmaisten selviytyminen hoidon jälkeen
Abstract
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen käyttämistä päihdehoitolaitoksista tehtiin viisi vuotta sitten tutkimus, johon kuului muun muassa jatkohoito- ja seurantakäytäntöjen selvittäminen (Saarnio ym. 1993). Jatkohoidon taso oli kirjava, vaihdellen miltei olemattomasta vakiintuneeseen järjestelmään. Seurannan osalta tilanne oli erittäin puutteellinen; yksikään laitos ei raportoinut tehneensä seurantoja. Myöhemmin tosin ilmeni, että yhdessä laitoksessa niitä oli tehty (Aho ja Grönholm 1979, Kekki ja Uitto 1974, Ovaska 1992, Pellinen 1982). Tätä artikkelia varten tehdyt kirjallisuushaut osoittivat, ettei tilanne ole muuttunut noista päivistä empiirisen tutkimuksen osalta. Aihepiiriä on jonkin verran pohdittu viimeaikaisessa evaluaatio- ja laatukeskustelussa (Heinonen 1996, Murto 1997).
