Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä?

Kirjoittajat

• Kirsikka Selander Työterveyslaitos
• Risto Nikunlaakso Työterveyslaitos
• Jaana Laitinen Työterveyslaitos

DOI: https://doi.org/10.37455/tt.115055

Avainsanat:

työkyky, työhyvinvointi, sote, vanhuspalvelut, kuormitus- ja voimavaratekijät

Abstrakti

Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus­ ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali­ ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että huonoon työkykyyn yhteydessä olevat kuormitus­ ja voimavaratekijät olivat vanhuspalveluissa ja muualla sotessa samoja, mutta kovarianssianalyysin perusteella niiden tasoissa oli eroja. Kotihoidossa, palveluasumisessa sekä poliklinikka­ ja osastohoidossa työhön liittyi enemmän kuormitustekijöitä kuin muussa sotessa. Lisäksi voimavaratekijöistä työaika­autonomiaa ja kykyjen käyttömahdollisuuksia oli muuta sotea vähemmän. Työkuormituksen helpottamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi vanhuspalveluissa ja sote­organisaatioissa huomio tulee kääntää yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuteen, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja valmentavan johtajuuden vahvistamiseen.