Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa. Kaikki arvoitavaksi tarkoitetut osiot kuuluvat samaan tiedostoon (ml. molemmat abstraktit sekä mahdolliset taulukot ja kuviot). Teksti on anonymisoitu ja tiedostosta on poistettu niin sanotut metatiedot.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Mikäli käsikirjoituksessa on useampi kuin yksi kirjoittaja, vahvistan, että annan nämä luvat itseni ja mahdollisten kanssakirjoittajien puolesta. Suostumuksen antaja on itse velvollinen informoimaan tästä mahdollisia muita kirjoittajia ja varmistamaan heidän ymmärtävän nämä kohdat.

Kirjoittajan ohjeet

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Työelämän tutkimus -lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä lektioita. Päätoimittajien harkinnan jälkeen julkaisuprosessiin otetut artikkelikäsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisen vertaisarviointiprosessin (double blind / kaksoissokko). Katsausten ja kirja-arvioiden julkaisemisesta päättää lehden toimitus päätoimittajien johdolla. Kaikkien tekstien julkaisemisesta päättävät viime kädessä päätoimittajat. Tarkempaa tietoa vertaisarvioinnista: TSV-vertaisarviointi https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus.

Artikkelikäsikirjoitus toimitetaan arvioitavaksi sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja tai tutkimusprojekti ole tunnistettavissa tekstistä tai lähdeviitteistä. Tarvittaessa viitteen paikan voi osoittaa seuraavasti: (viite poistettu). Myös tekstitiedoston metatiedoista on poistettava kirjoittajan nimi.

Arvioitavaksi lähetettävä käsikirjoitus ei saa olla arviointiprosessissa tai julkaistu missään muussa tieteellisessä julkaisussa kotimaisilla kielillä tai millään muulla kielellä.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin eri julkaisutyyppejä.

ARTIKKELI

Artikkelikäsikirjoitus voi olla luonteeltaan empiirinen, teoreettinen tai kirjallisuuskatsaus. Artikkelin suositeltava pituus on noin 4000–6000 sanaa (sis. suomen- ja englanninkielinen abstrakti lähteet, kuviot ja taulukot). Perustelluista syistä pidempiäkin artikkelikäsikirjoituksia voidaan hyväksyä, mutta selvästä 6000 sanan ylityksestä kannattaa keskustella päätoimittajien kanssa ennen käsikirjoituksen tarjoamista. Kaikki artikkelit käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointiprosessin.

  • Artikkelissa tulee olla suomen- ja englanninkielinen abstrakti (otsikon alla, pituus 100–150 sanaa). Abstrakti on yhden tekstikappaleen mittainen tiivistys artikkelin sisällöstä. Se seuraa artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, tutkimuskysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Toimitus huolehtii julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten englanninkielisten abstraktien kielentarkastuksesta. Englanninkielinen abstrakti liitetään samaan tiedostoon suomenkielisen käsikirjoituksen kanssa.
  • Abstraktin alla tulee olla 3–5 avainsanaa. Englanninkielisen abstraktin alla tulee olla samat avainsanat englanniksi.  
  • Tieteellisissä artikkeleissa kuvataan tutkimuksen teoreettista taustaa (ml. aiempi tutkimus, keskeiset käsitteet) ja keskustellaan muun muassa siitä, mikä on tämän tutkimuksen merkitys aihepiirin tutkimukselle. Empiirisissä artikkeleissa kuvataan käytettyä aineistoa ja menetelmiä.
  • Artikkeleiden tekstiä toimitetaan prosessin eri vaiheissa yhdessä kirjoittajien kanssa niin, että teksti sopii lehden monitieteiselle lukijakunnalle.
  • Poista kaikista lähettämistäsi tiedostoista kaikki kirjoittajatiedot mukaan lukien niin sanotut metatiedot.
  • Mikäli artikkelilla on useita tekijöitä, tulee julkastavaksi hyäksytyn artikkelin lopussa olla Kirjoittajien kontribuutiot -kohta, joka on vapaamuotoinen kuvaus kunkin tekijän kontribuutiosta. Kuvauksessa tulee huomioida Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet (2018, 8, 11): "Yksittäisen julkaisun tekijyydestä sovittaessa on tärkeää, että sovittu käytäntö on asianomaisen tieteenalan yleisesti hyväksymä ja että kaikki, joita asia koskee, ovat valinnasta tietoisia. [...] Kaikki julkaisun kirjoittajaluettelossa mainitut henkilöt (tekijät) ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, ellei julkaisussa toisin ilmoiteta. Julkaisun kaikki tekijät sopivat yhteisesti julkaisun tekijäluettelon järjestyksestä ja ottavat huomioon, että tekijyys edellyttää merkittävää panostusta tutkimuksen suunnitteluun, keskeisen tutkimusaineiston keruuseen tai tulosten analyysiin tai tulkintaan."  

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2018). Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018.

PUHEENVUOROJA JA KESKUSTELUA

Puheenvuoroja ja keskustelua -osion kirjoitusten pituus on noin 1500–3000 sanaa (sis. taulukot, kuviot ja lähteet). Osion kirjoitukset rajautuvat yleensä tiiviisti yhteen aiheeseen tai kysymykseen. Ne voivat olla selkeästi ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottavia, huolellisesti perusteltuja puheenvuoroja, tai niissä voidaan esimerkiksi esitellä jonkin hankkeen etenemistä ja tuloksia reflektoivaan tapaan. Julkaisupäätöksissä etusijalla ovat kirjoitukset, jotka eivät kommentoi ainoastaan työelämän ilmiöitä vaan myös työelämän tutkimusta. Kirjoituksilta odotetaan moitteetonta kieliasua. Tyylilaji voi olla kantaaottava ja kriittinen, mutta oma keskustelu tulee liittää ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Suositeltavaa on, että kirjoituksessa on selkeä väite, jonka puolesta kirjoittaja argumentoi. Omien ajatusten tukena käytetään lähteitä, jotka tulee merkitä kirjoitukseen yhtä täsmällisesti ja läpinäkyvästi kuin tieteelliseen artikkeliin (ks. viittausohjeet). Kirjoitus voi tukeutua kirjoittajan aiemmin julkaisemiin sisältöihin vain kohtuullisessa määrin. Kirjoituksen ydinsisältö ei voi perustua aiemmin julkaisemattomien empiiristen tutkimustulosten esittelylle, vaan uudet empiiriset tutkimustulokset tulee ensisijaisesti julkaista tieteellisenä artikkelina. Myöskään kirjallisuuskatsaus ei sovellu osastoon. Edellä kuvattuihin periaatteisiin voidaan tehdä poikkeuksia, mutta niistä kannattaa neuvotella hyvissä ajoin toimituksen kanssa. 

Puheenvuoroja ja keskustelua -osion alkuun liitetään enintään 150 sanan mittainen tiivistelmä, johon kirjataan kirjoituksen kolme tärkeintä väitettä, perustelua, ratkaisuehdotusta tai muuta vastaavaa. 

LEKTIOT

Lektioiden enimmäispituus on 1500 sanaa. Kirjoituksessa esitellään väitöskirjan keskeisin tieteellinen ja käytännöllinen anti työelämän tutkimuksen näkökulmasta käsin. Lektioissa ei julkaista kuvioita tai taulukoita. Lektioissa toivotaan käytettävän lähteitä, ja mukaan liitetään kirjallisuusluettelo (ks. viittausohjeet).

KIRJA-ARVIOT

Kirja-arvioiden enimmäispituus on 1000 sanaa. Kirja-arvioilla on sisällöllinen otsikko. Arvioiduista kirjoista ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), kirjan nimi, kustantajan kotipaikka, kustantaja, julkaisuvuosi, kirjan sivujen lukumäärä. Kirja-arvioissa ei ole lähdeviitteitä eikä kirjallisuusluetteloa. Työelämän tutkimus julkaisee ensisijaisesti tieteellistä kirjallisuutta koskevia arvioita. 

KAIKKIA TEKSTEJÄ KOSKEVIA KIRJOITUSOHJEITA

  • Tekstin ylimääräisiä muotoiluja tulee välttää. Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä. Ainoastaan vasen reuna tasataan. Leipätekstissä tummennusta ei käytetä ja kursiivia tulee käyttää säästeliäästi. Käsikirjoitukset kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain tekstikappaleiden lopussa. Tekstikappaleiden väliin ja otsikoiden jälkeen jätetään yksi tyhjä rivi.
  • Otsikkotasoja on mielellään enintään kaksi. Ensimmäisen tason otsikko tummennetaan ja toisen kursivoidaan.
  • Lainauksista yli 40 sanan pituiset esitetään omana kappaleenaan ja kursivoidaan (sisennys tehdään taitossa). Lyhyemmät lainaukset kursivoidaan ja sijoitetaan tekstin sisään.
  • Teosten nimet ja vieraskieliset sanat kursivoidaan.
  • Prosentit kirjoitetaan tekstissä kirjaimin: prosenttia. Sulkeiden sisällä ja taulukoissa käytetään prosenttimerkkiä (%).
  • Tekstissä ei käytetä lyhenteitä (esim., ml., ym., jne.) vaan ne kirjoitetaan auki. Sen sijaan sulkeiden sisällä lyhenteitä käytetään.
  • Lyhenteissä ja muissa ilmauksissa käytetään suomenkielisiä termejä (teoksessa, toim., 2. painos, ym., emt., s., jne., Peking).
  • Numeroissa desimaalimerkkinä käytetään suomen kielen mukaisesti pilkkua.
  • Taulukoita ja kuvioita käytetään harkiten, ja niiden tulee olla ymmärrettäviä itsessään sekä tuoda lisäarvoa tekstille. Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava tekstissä. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan: "Kuvio 1. Sisältöä kuvaava otsikko." 
  • Taulukot ja kuviot sisällytetään samaan tiedostoon muun arvioitavaksi tarkoitetun tekstin kanssa joko oikeille paikoilleen tai tiedoston loppuun. Jälkimmälisssä tapauksessa taulukoiden ja kuvioiden oikeat paikat merkitään käsikirjoitukseen: <kuvio 1 tähän>. 
  • Parempilaatuiset taulukot tai kuvat pyydetään kirjoittajalta erikseen tarvittaessa käsikirjoituksen hyväksymisen yhteydessä.
  • Alaviitteitä käytetään säästeliäästi. Loppuviitteitä ei käytetä.
  • Käsikirjoitusta lähetettäessä journal.fi-järjestelmään tulee tallentaa metatietojen kohtaan "Tekijät" kaikki kirjoittajat oikeassa järjestyksessä (ensimmäinen kirjoittaja, toinen kirjoittaja jne.) sekä kaikista kirjoittajista seuraavat tiedot: sähköpostiosoite, affiliaatio, oppiarvo, tehtävä/ammattinimike tai muu sellainen sekä mahdollinen Twitter-osoite (viimeksi mainitut tiedot ilmoitetaan affiliaatiolle varatun kohdan alapuolella olevaan laatikkoon).
  • Kaikkien tekstien lopussa on kohta Rahoituslähteet ja sidonnaisuudet, jossa kuvataan mahdolliset rahoituslähteet ja tekstin aiheen kannalta olennaiset sidonnaisuudet.
  • Mikäli tutkimus- tai kirjoitustyön apuna on käytetty kielimalleja tai niin sanottua tekoälyä, tulee kirjoituksessa kertoa selvästi, mitä malleja ja mihin tarkoituksiin. 

VIITTAUSOHJEET

Kaikissa tekstityypeissä paitsi kirja-arvioissa käytetään tekstin sisäisiä viittauksia. Lähdeviitteet merkitään sulkeisiin (Ahonen 2000, 35; Ahonen & Bergström 2002, 50). Kirjoittaja voi itse päättää, tulevatko lähteet tekstissä sulkeisiin aakkos- vai vuosilukujärjestykseen, kunhan käytäntö on yhtenevä läpi tekstin. Jos halutaan korostaa tekijää ja viittaus on tekstin keskellä, viitataan: Alvessonin (1990) mukaan… / Alvesson (1990) esittää… Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, merkitään viitteeseen heti ensimmäisestä maininnasta lähtien vain ensimmäinen kirjoittaja (Virtanen ym. 2017).

Kirjallisuusluettelo liitetään artikkelin loppuun otsikolla Kirjallisuus, ja sen laatimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (ks. esimerkit alla). Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), kirjan tai artikkelin nimi, kustantajan kotipaikka ja kustantaja. Englanninkielisten teosten ja artikkeleiden otsikoissa kaikki sanat kirjoitetaan pienellä lukuun ottamatta pääotsikon ja alaotsikon ensimmäistä sanaa sekä erisnimiä. Jos viitattu artikkeli on ilmestynyt sähköisesti ("published ahead of print”) mutta odottaa vielä sivunumerointia ja lehden numeroon sijoittamista, se merkitään tekstiin normaalisti vuosiluvun kanssa ja lähdeluetteloon merkitään DOI-tunniste. Mikäli viitattu julkaisu on vielä kokonaan ilmestymättä mutta on hyväksytty, merkitään sekä tekstiin että lähdeluetteloon (painossa). DOI-tunniste merkitään lähdeluetteloon aina, jos sellainen viitatulla tekstillä on (muodossa https://...).

Internetlähteistä tulee ilmoittaa tekijän, julkaisuvuoden (suluissa) ja artikkelin nimen lisäksi täydellinen internet-osoite sekä suluissa päivämäärä, jolloin teksti on internetistä luettu. 

Artikkelit

Böckerman, P. & Vainiomäki, J. (2014) Kutistuuko keskiluokka Suomessa? Talous & Yhteiskunta 42 (1), 40–47.

Winterton, J. (2006) Social dialogue and vocational training in Europe. Are we witnessing the emergence of a European model? Journal of European Industrial Training 30 (1), 65–76. https://doi.org/10.1108/03090590610643888

Timming, A. (2017) Body art as branded labour: At the intersection of employee selection and relationship marketing. Human Relations. https://doi.org/10.1177/0018726716681654

Kirjat ja monografiat

Gregg, M. (2010) Working with affect in the corporate university. Teoksessa S. Paasonen & M. Liljeström (toim.) Working with affect in feminist readings: Disturbing differences. Lontoo: Routledge, 182–192.

Hallamaa, J. (2018) Yhdessä toimimisen etiikka. Helsinki: Gaudeamus.

Lahti, M. (2015) Communicating interculturality in the workplace. Jyväskylä Studies in Humanities 262. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Artikkelit toimitetuissa teoksissa

Gerhard, U. (2005) Mothers between individualization and institutions: Cultural images of welfare policy. Teoksessa U. Gerhard, T. Knijn & A. Weckwert (toim.) Working mothers in Europe. A comparison of policies and practices. Cheltenham: Edward Elgar, 18–40.

Elektroniset lähteet

Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Työnvälityksen vuositilastot 2010. http://www.tem.fi/files/29625/2_Tilastotiedote_2011.pdf (luettu 13.1.2017)

Muuta huomioitavaa

Kirjoituspalkkioita ei ole mahdollista maksaa. Lehti ei peri kirjoittajilta käsittely- tai kirjoittajamaksuja.

Työelämän tutkimus -lehden kirjoituskäytännöt ja ajankohtaiset ohjeet voi tarkistaa lehden tuoreimmasta numerosta. Kaikissa epäselvissä tapauksissa pyydetään kääntymään toimitussihteeri Heli Ilolan puoleen (toimitussihteerittlehti[@]gmail.com).

Työelämän tutkimus -lehden tutkimuseettinen ohjeistus                                                    

Tieteellinen tutkimus on eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja sen tulokset uskottavia, kun tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Työelämän tutkimus edellyttää, että tutkimusartikkelissa on

  • eettisesti kestävä tutkimusintressi
  • hankittu tutkimusluvat asianmukaisesti
  • noudatettu rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä
  • sovellettu tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä
  • toteutettu ja raportoitu tutkimuksen tuloksia tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää noudattaen
  • otettu muiden tutkijoiden tekemä työ huomioon ja viitattu heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla, annettu heidän saavutuksilleen niille kuuluva arvo ja merkitys omassa tutkimuksessa
  • sovittu tekijyydestä artikkelin kirjoittajien kesken
  • nimetty Kiitokset-kohdassa henkilöt ja tahot, jotka ovat artikkelin valmistumisen kannalta tärkeitä, mutta joiden työpanos ei oikeuta tekijyyteen
  • kerrottu selvästi, mikäli tutkimus- tai kirjoitustyön apuna on käytetty kielimalleja tai niin sanottua tekoälyä 
  • raportoitu rahoituslähteet ja muut mahdolliset sidonnaisuudet.

Lisätietoa ja lähteet:

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023.

Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.

Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.