Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Työelämän tutkimus -lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita ja puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä lektioita. Päätoimittajien harkinnan jälkeen julkaisuprosessiin otetut artikkelikäsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisen vertaisarviointiprosessin (double blind / kaksoissokko). Puheenvuorojen ja kirja-arvioiden julkaisemisesta päättää lehden toimitus päätoimittajien johdolla. Kaikkien tekstien julkaisemisesta päättää viime kädessä päätoimittaja. Tarkempaa tietoa vertaisarvioinnista: TSV-vertaisarviointi https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus.

Artikkelikäsikirjoitus toimitetaan arvioitavaksi sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja tai tutkimusprojekti ole tunnistettavissa tekstistä tai lähdeviitteistä. Tarvittaessa viitteen paikan voi osoittaa seuraavasti: (viite poistettu). Myös tekstitiedoston metatiedoista on poistettava kirjoittajan nimi.

Arvioitavaksi lähetettävä käsikirjoitus ei saa olla arviointiprosessissa tai julkaistu missään muussa tieteellisessä julkaisussa kotimaisilla kielillä tai millään muulla kielellä. Mikäli samasta aineistosta on julkaistu artikkeleita aikaisemmin, kirjoittajan tulee kuvata saatekirjeessä mahdollisimman tarkasti missä ja miten aineistoja on aikaisemmin hyödynnetty sekä oma arvio siitä, miten tarjottava käsikirjoitus eroaa jo julkaistuista artikkeleista. 

Seuraavassa kuvataan tarkemmin eri julkaisutyyppejä.

ARTIKKELI

Artikkelikäsikirjoitus voi olla luonteeltaan empiirinen, teoreettinen tai kirjallisuuskatsaus. Artikkelin suositeltava pituus on noin 4000–6000 sanaa (sis. suomen- ja englanninkielinen abstrakti lähteet, kuviot ja taulukot). Kaikki artikkelit käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointiprosessin.

• Artikkelissa tulee olla suomen- ja englanninkielinen abstrakti (otsikon alla, pituus 100–150 sanaa). Abstrakti on yhden tekstikappaleen mittainen tiivistys artikkelin sisällöstä. Se seuraa artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, tutkimuskysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Toimitus huolehtii julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten englanninkielisten abstraktien kielentarkastuksesta. Englanninkielinen abstrakti liitetään samaan tiedostoon suomenkielisen käsikirjoituksen kanssa.
• Abstraktin alla tulee olla 3–5 avainsanaa. Englanninkielisen abstraktin alla tulee olla samat avainsanat englanniksi.  
• Tieteellisissä artikkeleissa kuvataan tutkimuksen teoreettinen tausta (ml. aiempi tutkimus, keskeiset käsitteet) ja esitellään tutkimusaukko sekä tämän tutkimuksen merkitys aihepiirin tutkimukselle. Empiirisissä artikkeleissa kuvataan huolellisesti tutkimuksessa käytetty aineisto, tutkimuksen toteutus, metodologiset valinnat sekä analyysiprosessi. Artikkeleissa arvioidaan myös tutkimuksen rajoitteita ja luotettavuutta.
• Toimittajat antavat kirjoittajalle palautetta ja tekstiä toimiteen prosessin eri vaiheissa yhdessä kirjoittajien kanssa lehden linjan mukaiseksi ja sopivaksi monitieteiselle lukijakunnalle.
• Poista kaikista lähettämistäsi tiedostoista kaikki kirjoittajatiedot mukaan lukien niin sanotut metatiedot.
• Mikäli artikkelilla on useita tekijöitä, tulee julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin lopussa olla:
• Kirjoittajien kontribuutiot -kohta, joka on vapaamuotoinen kuvaus kunkin tekijän kontribuutiosta. Kuvauksessa tulee huomioida Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet (2018, 8, 11): "Yksittäisen julkaisun tekijyydestä sovittaessa on tärkeää, että sovittu käytäntö on asianomaisen tieteenalan yleisesti hyväksymä ja että kaikki, joita asia koskee, ovat valinnasta tietoisia. [...] Kaikki julkaisun kirjoittajaluettelossa mainitut henkilöt (tekijät) ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, ellei julkaisussa toisin ilmoiteta. Julkaisun kaikki tekijät sopivat yhteisesti julkaisun tekijäluettelon järjestyksestä ja ottavat huomioon, että tekijyys edellyttää merkittävää panostusta tutkimuksen suunnitteluun, keskeisen tutkimusaineiston keruuseen tai tulosten analyysiin tai tulkintaan."
• Kiitokset-osio, jossa nimetään henkilöt ja tahot, jotka ovat artikkelin valmistumisen kannalta tärkeitä, mutta joiden työpanos ei oikeuta tekijyyteen. Mallia Kirjoittajien kontribuutiot- ja Kiitokset-osioiden muotoiluun voi katsoa vuodesta 2024 alkaen julkaistuista Työelämän tutkimuksen artikkeleista.
• Lisää osio 'rahoituslähteet ja sidonnaisuudet', jossa kuvataan mahdolliset rahoituslähteet ja tekstin aiheen kannalta olennaiset sidonnaisuudet.  Mallia kohdan mutoiluun voi katsoa vuodesta 2024 alkaen julkaistuista Työelämän tutkimuksen artikkeleista.
• Mahdollinen tekoälyn käyttö (mitä mallia / työkalua käytetty, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla)
• Kirjoittajan tulee lähettää artikkelinsa lähetyksen yhteydessä toimitukselle saatekirje, jossa kuvataan lyhyesti käsikirjoituksen soveltuvuus Työelämän tutkimus -lehteen kirjoittajien näkökulmasta sekä tuodaan esille käsikirjoituksen uutuusarvo sekä samasta aineistosta aiemmin tehdyt julkaisut sekä kirjoittajien arvio tarjottavan julkaisun päällekkäisyydestä aiemmin samasta aineistosta julkaistuihin teksteihin. Myös mahdollinen tekoälyn käyttö tekstissä on hyvä kertoa jo saatekirjeessä. 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2018). Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018.

PUHEENVUOROJA JA KESKUSTELUA

Puheenvuoroja ja keskustelua -osion kirjoitukset rajautuvat yleensä tiiviisti yhteen aiheeseen tai kysymykseen. Ne voivat olla selkeästi ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottavia, huolellisesti perusteltuja puheenvuoroja, tai niissä voidaan esimerkiksi esitellä jonkin hankkeen etenemistä ja tuloksia reflektoivaan tapaan. Kirjoituksen ydinsisältö ei voi perustua vertaisarvioimattomien tutkimustulosten esittelylle, vaan tutkimustulokset tulee ensisijaisesti julkaista tieteellisenä artikkelina. Myöskään kirjallisuuskatsaus ei sovellu osastoon. Edellä kuvattuihin periaatteisiin voidaan tehdä poikkeuksia, mutta niistä kannattaa neuvotella hyvissä ajoin toimituksen kanssa. 

Julkaisupäätöksissä etusijalla ovat kirjoitukset, jotka eivät kommentoi ainoastaan työelämän ilmiöitä vaan myös työelämän tutkimusta. Kirjoituksilta odotetaan moitteetonta kieliasua. Tyylilaji voi olla kantaaottava ja kriittinen, mutta oma keskustelu tulee liittää ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Suositeltavaa on, että kirjoituksessa on selkeä väite, jonka puolesta kirjoittaja argumentoi. Omien ajatusten tukena käytetään lähteitä, jotka tulee merkitä kirjoitukseen yhtä täsmällisesti ja läpinäkyvästi kuin tieteelliseen artikkeliin (ks. viittausohjeet). Kirjoitus voi pohjautua kirjoittajan aiemmin julkaisemiin sisältöihin vain kohtuullisessa määrin.

Osion kirjoitusten pituus on noin 1500–3000 sanaa (sis. taulukot, kuviot ja lähteet). Kirjoituksen alkuun liitetään enintään 150 sanan mittainen tiivistelmä, johon kirjataan kirjoituksen kolme tärkeintä väitettä, perustelua, ratkaisuehdotusta tai muuta vastaavaa.

LEKTIOT

Lektioteksti ei ole identtinen puhutun lektion kanssa, vaan se esittelee väitöskirjan tieteellisen ja käytännöllisen annin työelämän tutkimuksen näkökulmasta. Teksti kytketään ajankohtaiseen työelämäkeskusteluun, ja siinä käytetään väliotsikoita sekä lähteitä, mukaan lukien kirjallisuusluettelo. Teksti on korkeintaan 1500 sanaa, eikä siinä yleensä käytetä kuvia tai taulukoita. Hyvä lektioteksti on selkeä ja ymmärrettävä, kohderyhmää puhutteleva ja tutkimuksen tieteelliset ja käytännölliset perusteet esiintuova. Tekstin rakenne on looginen: johdanto kytkee tutkimuksen ajankohtaiseen keskusteluun, tulokset esittelevät tutkimuksen keskeisen annin ja loppupäätelmät tarjoavat suosituksia. Helppolukuinen ja kiinnostava teksti elävöityy esimerkeillä ilman liiallisia yksityiskohtia. Lektiossa on tärkeää kytkeä tutkimus nykyaikaan hyödyntäen tuoretta tietoa ja keskusteluja.

KIRJA-ARVIOT

Kirja-arvioiden enimmäispituus on 1000 sanaa. Kirja-arvioilla on sisällöllinen otsikko. Arvioiduista kirjoista ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), kirjan nimi, kustantaja, julkaisuvuosi, kirjan sivujen lukumäärä. Kirja-arvioissa ei ole lähdeviitteitä eikä kirjallisuusluetteloa. Työelämän tutkimus julkaisee ensisijaisesti tieteellistä kirjallisuutta koskevia arvioita. 

KAIKKIA TEKSTEJÄ KOSKEVIA KIRJOITUSOHJEITA

• Tekstin ylimääräisiä muotoiluja tulee välttää. Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä. Ainoastaan vasen reuna tasataan. Leipätekstissä tummennusta ei käytetä ja kursiivia tulee käyttää säästeliäästi. Käsikirjoitukset kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain tekstikappaleiden lopussa. Tekstikappaleiden väliin ja otsikoiden jälkeen jätetään yksi tyhjä rivi.
• Otsikkotasoja on mielellään enintään kaksi. Ensimmäisen tason otsikko tummennetaan ja toisen kursivoidaan.
• Lainauksista yli 40 sanan pituiset esitetään omana kappaleenaan ja kursivoidaan (sisennys tehdään taitossa). Lyhyemmät lainaukset kursivoidaan ja sijoitetaan tekstin sisään.
• Teosten nimet ja vieraskieliset sanat kursivoidaan.
• Prosentit kirjoitetaan tekstissä kirjaimin: prosenttia. Sulkeiden sisällä ja taulukoissa käytetään prosenttimerkkiä (%).
• Tekstissä ei käytetä lyhenteitä (esim., ml., ym., jne.) vaan ne kirjoitetaan auki. Sen sijaan sulkeiden sisällä lyhenteitä käytetään.
• Lyhenteissä ja muissa ilmauksissa käytetään suomenkielisiä termejä (teoksessa, toim., 2. painos, ym., emt., s., jne., Peking).
• Numeroissa desimaalimerkkinä käytetään suomen kielen mukaisesti pilkkua.
• Taulukoita ja kuvioita käytetään harkiten, ja niiden tulee olla ymmärrettäviä itsessään sekä tuoda lisäarvoa tekstille. Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava tekstissä. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan: "Kuvio 1. Sisältöä kuvaava otsikko." Yli sivun mittaiset taulukot asetetaan tekstin liitteeksi ja niihin viitataan tekstissä (esim. Liite 1. taulukko)
• Taulukot ja kuviot sisällytetään samaan tiedostoon muun arvioitavaksi tarkoitetun tekstin kanssa joko oikeille paikoilleen tai tiedoston loppuun. Jälkimmälisssä tapauksessa taulukoiden ja kuvioiden oikeat paikat merkitään käsikirjoitukseen: <kuvio 1 tähän>. 
• Parempilaatuiset taulukot tai kuvat pyydetään kirjoittajalta erikseen käsikirjoituksen hyväksymisen yhteydessä.
• Alaviitteitä käytetään säästeliäästi. Loppuviitteitä ei käytetä.
• Käsikirjoitusta lähetettäessä journal.fi-järjestelmään tulee tallentaa metatietojen kohtaan "Tekijät" kaikki kirjoittajat oikeassa järjestyksessä (ensimmäinen kirjoittaja, toinen kirjoittaja jne.) sekä kaikista kirjoittajista seuraavat tiedot: sähköpostiosoite, affiliaatio, oppiarvo sekä tehtävä/ammattinimike tai muu sellainen.
• Mikäli tutkimus- tai kirjoitustyön apuna on käytetty kielimalleja tai niin sanottua tekoälyä, tulee kirjoituksessa kertoa selvästi, mitä malleja ja mihin tarkoituksiin. Kirjoittajan tulee huomioida tekijän tutkimuseettinen vastuu ja avoimuus tekoälyn käytössä. 
• Vertaisarvioitsijoiden palautteen perusteella käsikirjoitukseen tehdyt korjaukset tulee tekstissä korostaa (esim. fontin väri). 

VIITTAUSOHJEET

Kaikissa tekstityypeissä paitsi kirja-arvioissa käytetään tekstin sisäisiä viittauksia. Lähdeviitteet merkitään sulkeisiin (Ahonen 2000, 35; Ahonen & Bergström 2002, 50). Kirjoittaja voi itse päättää, tulevatko lähteet tekstissä sulkeisiin aakkos- vai vuosilukujärjestykseen, kunhan käytäntö on yhtenevä läpi tekstin. Jos halutaan korostaa tekijää ja viittaus on tekstin keskellä, viitataan: Alvessonin (1990) mukaan… / Alvesson (1990) esittää… Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, merkitään viitteeseen heti ensimmäisestä maininnasta lähtien vain ensimmäinen kirjoittaja (Virtanen ym. 2017).

Kirjallisuusluettelo liitetään artikkelin loppuun otsikolla Kirjallisuus, ja sen laatimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (ks. esimerkit alla). Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), kirjan tai artikkelin nimi ja kustantaja. Englanninkielisten teosten ja artikkeleiden otsikoissa kaikki sanat kirjoitetaan pienellä lukuun ottamatta pääotsikon ja alaotsikon ensimmäistä sanaa sekä erisnimiä. Jos viitattu artikkeli on ilmestynyt sähköisesti ("published ahead of print”) mutta odottaa vielä sivunumerointia ja lehden numeroon sijoittamista, se merkitään tekstiin normaalisti vuosiluvun kanssa ja lähdeluetteloon merkitään DOI-tunniste. Mikäli viitattu julkaisu on vielä kokonaan ilmestymättä mutta on hyväksytty, merkitään sekä tekstiin että lähdeluetteloon (painossa). DOI-tunniste merkitään lähdeluetteloon aina, jos sellainen viitatulla tekstillä on (muodossa https://...).

Internetlähteistä tulee ilmoittaa tekijän, julkaisuvuoden (suluissa) ja artikkelin nimen lisäksi täydellinen internet-osoite.

Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa lähteessä ei ole vuosilukua, käytetään merkintää s.a. (sine anno; ilman vuotta), esimerkiksi (Taiteen edistämiskeskus s.a.).

Artikkelit

Böckerman, P. & Vainiomäki, J. (2014) Kutistuuko keskiluokka Suomessa? Talous & Yhteiskunta 42 (1), 40–47.

Winterton, J. (2006) Social dialogue and vocational training in Europe: Are we witnessing the emergence of a European model? Journal of European Industrial Training 30 (1), 65–76. https://doi.org/10.1108/03090590610643888

Timming, A. (2017) Body art as branded labour: At the intersection of employee selection and relationship marketing. Human Relations. https://doi.org/10.1177/0018726716681654

Kirjat ja monografiat

Gregg, M. (2010) Working with affect in the corporate university. Teoksessa S. Paasonen & M. Liljeström (toim.) Working with affect in feminist readings: Disturbing differences. Routledge, 182–192.

Hallamaa, J. (2018) Yhdessä toimimisen etiikka. Gaudeamus.

Lahti, M. (2015) Communicating interculturality in the workplace. Jyväskylä Studies in Humanities 262.  Jyväskylän yliopisto.

Artikkelit toimitetuissa teoksissa

Gerhard, U. (2005) Mothers between individualization and institutions: Cultural images of welfare policy. Teoksessa U. Gerhard, T. Knijn & A. Weckwert (toim.) Working mothers in Europe: A comparison of policies and practices. Edward Elgar, 18–40.

Elektroniset lähteet

Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Työnvälityksen vuositilastot 2010. http://www.tem.fi/files/29625/2_Tilastotiedote_2011.pdf

Muuta huomioitavaa

Kirjoituspalkkioita ei ole mahdollista maksaa. Lehti ei peri kirjoittajilta käsittely- tai kirjoittajamaksuja.

Lähettämällä käsikirjoituksen julkaistavaksi Työelämän tutkimus -lehteen tekijä myöntää lehdelle oikeuden julkaista hyväksytty käsikirjoitus sähköisessä muodossa Journal.fi-palvelussa sekä säilyttää se pysyvästi lehden arkistoissa.

Työelämän tutkimus -lehden kirjoituskäytännöt ja ajankohtaiset ohjeet voi tarkistaa lehden tuoreimmasta numerosta. Kaikissa epäselvissä tapauksissa pyydetään kääntymään toimitussihteeri Elina Yrjölän puoleen (toimitussihteerittlehti[@]gmail.com).

Työelämän tutkimus -lehden tutkimuseettinen ohjeistus                                                    

Tieteellinen tutkimus on eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja sen tulokset uskottavia, kun tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Työelämän tutkimus edellyttää, että tutkimusartikkelissa on

• eettisesti kestävä tutkimusintressi
• hankittu tutkimusluvat asianmukaisesti
• noudatettu rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä
• sovellettu tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä
• toteutettu ja raportoitu tutkimuksen tuloksia tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää noudattaen
• otettu muiden tutkijoiden tekemä työ huomioon ja viitattu heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla, annettu heidän saavutuksilleen niille kuuluva arvo ja merkitys omassa tutkimuksessa
• sovittu tekijyydestä artikkelin kirjoittajien kesken
• nimetty Kiitokset-kohdassa henkilöt ja tahot, jotka ovat artikkelin valmistumisen kannalta tärkeitä, mutta joiden työpanos ei oikeuta tekijyyteen
• kerrottu selvästi, mikäli tutkimus- tai kirjoitustyön apuna on käytetty kielimalleja tai niin sanottua tekoälyä 
• raportoitu rahoituslähteet ja muut mahdolliset sidonnaisuudet.

Viime kädessä kirjoittajat itse ovat vastuussa hyvien tieteellisten ja tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamisesta.

Lisätietoa ja lähteet:

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023.

Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018.