Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.
Tietoa julkaisusta
Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning
Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme tai neljä kertaa vuodessa. Toisinaan julkaistaan teemanumeroita. Työelämän tutkimus julkaisee kirjoituksia suomeksi ja ruotsiksi. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa.
Työelämän tutkimuksella ei ole tarkkoja rajauksia tai määritelmiä tutkimuskohteille, teoreettisille näkökulmille tai menetelmille. Artikkelit voivat tarkastella työelämää määrätyn tieteenalan näkökulmasta tai poikkitieteellisesti. Tutkimusalana työelämän tutkimuksen perinteisiä kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa työmarkkinat, työ- ja työvoimapolitiikka, työoikeus ja -ehdot, työelämän historia ja muutos, työolot, työhyvinvointi ja -terveys, työhön valmistava koulutus, työssä oppiminen, työkulttuurit ja -yhteisöt, työpaikkojen vuorovaikutuskäytännöt, organisaatioviestintä, työelämän teknologiset infrastruktuurit, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, työttömyys, yrittäjyys sekä intersektionaalinen eriarvoisuus työelämässä. Vaikka työelämän tutkimus liittyy usein ansiotyöhön ja tarkastelee työtä ansionhankintana, myös palkaton työ, kuten koti- ja vapaaehtoistyö, kuuluvat sen tutkimuskohteisiin.
Lehden päätoimittajana toimivat Miira Niska ja Antero Olakivi, toimittajina Soila Lemmetty ja Elina Yrjölä-Suhonen ja toimitussihteerinä Heli Ilola.
Lehden artikkeliosaston käsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden referee-prosessin. Vertaisarviointiin (kaksoissokko) lähettävistä käsikirjoituksista toimittajat pyytävät vertaisarviointilausunnot vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Pääsääntöisesti arvioijat ovat väitelleitä eivätkä he työskentele samassa organisaatiossa (esim. yliopisto, tutkimuslaitos) käsikirjoituksen yhdenkään kirjoittajan kanssa. Muiden osastojen materiaalin julkaisemisesta päättää lehden toimitus, viime kädessä päätoimittaja(t).
Artikkeleiden arviointiprosessi:
Toimittajat arvioivat alustavasti lehteen tarjotun käsikirjoituksen. Lukemisen perusteella joko käynnistetään vertaisarviointiprosessi, pyydetään käsikirjoitukseen muutoksia ennen sen lähettämistä arviointiin tai hylätään käsikirjoitus.
Vertaisarviointiin lähetettyjen käsikirjoituksen arvioijia pyydetään (soveltuvin osin) tarkastelemaan tutkimusongelman muotoilua, aiemman empiirisen, teoreettisen ja metodologisen tutkimuksen huomioon ottamista, tutkimukseen valitun teoreettisen näkökulman kriittistä erittelyä, empiirisen aineiston ja analyysin laatua, tutkimusetiikkaa, esitystavan laatua, tutkimuksen rajoitusten kriittistä pohdintaa ja käsikirjoituksen kiinnostavuutta työelämän tutkimuksen kannalta. Arvioijia pyydetään arvioimaan, onko käsikirjoitus
-hyväksyttävissä sellainaan
-pienin korjauksin ilman uutta vertaisarviointikierrosta
-korjattuna ja uudelleen arviointiin lähetettynä
tai onko käsikirjoitus hylättävä ja millä perusteella. Päätoimittajat tekevät lopulliset päätökset.
Teemanumerot
Työelämän tutkimus -lehden toimitukselle voi ehdottaa teemanumeroa. Ehdotuksen jättämiselle ei ole erityistä aikataulua. Teemanumerossa on oltava avoin kirjoittajakutsu. Lehden toimitus päättää teemanumeroista toimitusneuvoston kanssa keskustellen. Lehden toimitus vastaa teemanumeron tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointiprosessista. Teemanumeron vierailevat päätoimittajat kantavat pääasiallisen vastuun tekstien laadusta. Toimitus tekee lopulliset julkaisupäätökset ja voi esittää teksteihin kehitysehdotuksia. Vierailevat päätoimittajat voivat varsinaisen toimituksen kanssa neuvotellen poiketa esimerkiksi lehden osastojaosta tai muista teknisistä seikoista.
--
Tidskriften Arbetslivsforskning ges ut av föreningen för arbetslivsforskning. Tidskriftens mål är att främja forskning, diskussion och utveckling med inriktning på arbetsliv och arbetssamhälle. Tidskriften har publicerats sen 2003 och är en mångsidig och tvärvetenskaplig forum för forskare och andra sakkunniga. Tidskriften utkommer tre gånger om året, och ibland publiceras temanumren. Artikelmanuskript går igenom en normal vetenskaplig peer review -granskning ("double blind"). Publicering av material i andra delar av tidskriften beslutas av redaktionen. Allt material i publikationen är omedelbart och helt öppet. Arbetslivsforskning publicerar artiklar och andra texter på båda inhemska språk.
