Tietoa julkaisusta

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme tai neljä kertaa vuodessa. Toisinaan julkaistaan teemanumeroita. Työelämän tutkimus julkaisee kirjoituksia suomeksi ja ruotsiksi. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. 

Työelämän tutkimuksella ei ole tarkkoja rajauksia tai määritelmiä tutkimuskohteille, teoreettisille näkökulmille tai menetelmille. Artikkelit voivat tarkastella työelämää määrätyn tieteenalan näkökulmasta tai poikkitieteellisesti. Tutkimusalana työelämän tutkimuksen perinteisiä kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa työmarkkinat, työ- ja työvoimapolitiikka, työoikeus ja -ehdot, työelämän historia ja muutos, työolot, työhyvinvointi ja -terveys, työhön valmistava koulutus, työssä oppiminen, työkulttuurit ja -yhteisöt, työpaikkojen vuorovaikutuskäytännöt, organisaatioviestintä, työelämän teknologiset infrastruktuurit, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, työttömyys, yrittäjyys sekä intersektionaalinen eriarvoisuus työelämässä. Vaikka työelämän tutkimus liittyy usein ansiotyöhön ja tarkastelee työtä ansionhankintana, myös palkaton työ, kuten koti- ja vapaaehtoistyö, kuuluvat sen tutkimuskohteisiin.

Lehden päätoimittajana toimivat Miira Niska ja Antero Olakivi, toimittajina Soila Lemmetty ja Elina Yrjölä-Suhonen ja toimitussihteerinä Heli Ilola.

Lehden artikkeliosaston käsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden referee-prosessin. Vertaisarviointiin (kaksoissokko) lähettävistä käsikirjoituksista päätoimittajat pyytävät vertaisarviointilausunnot vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Muiden osastojen materiaalin julkaisemisesta päättää lehden toimitus.

Artikkeleiden arviointiprosessi:

Päätoimittajat arvioivat alustavasti lehteen tarjotun käsikirjoituksen. Lukemisen perusteella joko käynnistetään vertaisarviointiprosessi, pyydetään käsikirjoitukseen muutoksia ennen sen lähettämistä arviointiin tai hylätään käsikirjoitus. Vertaisarviointiin lähetettyjen käsikirjoituksen arvioijia pyydetään tarkastelemaan artikkelia kokonaisuutena, sen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä. Arvioijat tarkastelevat, puuttuuko artikkelista mitään olennaista, mitä uutta artikkelissa on, onko artikkelissa turhaa toistoa, asiavirheitä tai epätarkkuuksia ja millainen artikkeli on luettavuudeltaan ja tyyliltään. He arvioivat, onko käytetty teoria/tutkimusmalli sopiva valitun tutkimusongelman kannalta, ovatko johtopäätökset ja tulokset luotettavia, onko pohdinta johdonmukaista ja olennaiseen keskittyvää, tuottaako artikkeli uutta tietoa, onko käsikirjoitus kirjoitettu hyvin ja ytimekkäästi sekä ovatko kirjallisuusviitteet relevantteja. Arvioijia pyydetään arvioimaan, onko artikkeli

-hyväksyttävissä sellainaan

-kun ehdotetut muutokset on tehty

-korjattuna ja uudelleen arviointiin lähetettynä

tai onko artikkeli hylättävä ja millä perusteella. Päätoimittajat tekevät lopulliset päätökset.          

 

--

Tidskriften Arbetslivsforskning ges ut av föreningen för arbetslivsforskning. Tidskriftens mål är att främja forskning, diskussion och utveckling med inriktning på arbetsliv och arbetssamhälle. Tidskriften har publicerats sen 2003 och är en mångsidig och tvärvetenskaplig forum för forskare och andra sakkunniga. Tidskriften utkommer tre gånger om året, och ibland publiceras temanumren. Artikelmanuskript går igenom en normal vetenskaplig peer review -granskning ("double blind"). Publicering av material i andra delar av tidskriften beslutas av redaktionen. Allt material i publikationen är omedelbart och helt öppet. Arbetslivsforskning publicerar artiklar och andra texter på båda inhemska språk.