Kuinka opettaa tutkien?

tutkimukseen perustuvan opetuksen ja oppimisen määritys

• Juha Himanka Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93976

Avainsanat: Humbold, Wilhelm von, Husserl, Edmund, Platon, Sokrates, Aristoteles, tutkimuslähtöinen opetus, JOHARI-malli, todellistuminen, tutkimustieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p27006], yliopistopedagogiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p14149], reflektio [http://www.yso.fi/onto/yso/p23563], fenomenologia [http://www.yso.fi/onto/yso/p2977], tieteellinen tieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p7837] research data [http://www.yso.fi/onto/yso/p27006], university pedagogy [http://www.yso.fi/onto/yso/p14149], reflection (cognitive processes) [http://www.yso.fi/onto/yso/p23563], phenomenology [http://www.yso.fi/onto/yso/p2977], scientific knowledge [http://www.yso.fi/onto/yso/p7837]

Abstrakti

”Yliopisto-opetus ja tutkimus ovat niin monimuotoisia, että opetuksen ja tutkimuksen palauttaminen yhteen ainoaan niiden yhteenliittymisen mahdollisuuteen ei ole mielekäs tavoite”, kirjoittaa Juha Himanka. Pohdintansa eri vaiheiden kautta kirjoittaja päätyy määrittämään tutkimukseen perustuvaa opetusta ja oppimista opittavan todellistumisesta käsin.