Vol 28 Nro 2 (2021)

Eloren 2/2021 aloittaa Elli-Mari Aholan kirjallisuustieteestä ammentava artikkeli Kalevalaa hyödyntävistä muunnelmaromaaneista, joka syventyy eepoksen syntyhistorian uudelleenesittämisiin uusissa suomenkielisissä romaaneissa. Anssi Neuvosen ja kumppaneiden artikkeli karjalaisista muistin paikoista Helsingissä vaeltaa tarkkanäköisesti Karjalaa muistavissa helsinkiläisissä paikoissa, joissa limittyvät Helsingin arkkitehtuuri ja sen aineellisuus sekä muisteltuKarjala ja historiakulttuuri. Sonja Hagelstamin tekstissä analysoidaan YK-rauhanturvaajien valokuva-albumeita ja suunnataan katse kohti valokuvien esittämää kehollis-diskursiivista prosessia, jossa ”kalkkilaiva”-valkoisesta aloittelevasta rauhanturvaajasta tulee ruskettunut ”taistelija”. Meri Kytö tarkastelee kauden mukaisessa artikkelissaan jouluisaa taustamusiikkia ja sen kokemista kaupunkitilassa, sekä ehdottaa jouluisalla musiikilla kaupungin koristeluaerityiseksi kalendaarisesti ajoitetuksi taustamusiikkikäytännökseen. Kaarina Koski ja Pasi Enges erittelevät numeron päätösartikkelissa metsänpeiton eli epätavallisen eksymisen erilaisia tulkintamalleja ja sen selitysten variaatiota ja muutosta kansanomaisissa ja tieteellisissä diskursseissa.

Kannen kuva: Runonlaulaja Larin Paraskea esittävä veistos Hakasalmen puistossa. Kuvanveistäjä Alpo Sailo teki veistoksen 1936 suunnitteilla olleeseen Kalevala-taloon, jota ei kuitenkaan rakennettu. Helsingin kaupunginmuseo, kuva Börje Dilén 12.4.1953. CC BY 4.0