Kirjoituskutsu teemanumeroon: Historiantutkimus ja kasvatus 3/2024

2023-01-18

Kuva: Koululaiset luokkaretkellä Helsingissä, 1962. Vesa Mäkinen, Helsingin kaupunginmuseo. CC-BY

Historiantutkimus ja kasvatus

Kirjoituskutsu Kasvatus & Aika -lehden teemanumeroon (3/2024)

Vierailevat päätoimittajat: Essi Jouhki, Lauri Julkunen & Karoliina Puranen-Impola

 

Kasvatuksen historiaa on perinteisesti pidetty keskeisenä osana kasvatustieteellistä tutkimusta, mutta myös historiantutkimuksen piirissä menneisyyden kasvatusaatteet, -ihanteet ja -instituutiot ovat kiinnostaneet tutkijoita jo pitkään. 2000-luvun alussa kasvatuksen historian monitieteinen kenttä oli kuitenkin hajaannuksessa ja huoli tieteenalan tulevaisuudesta ajankohtainen. Vastauksena tähän huoleen syntyi myös Kasvatus & Aika. (Rantala 2012; Vehkalahti 2014.) Sittemmin kasvatuksen ja koulutuksen historia on osoittautunut elinvoimaiseksi ja monitieteiseksi tieteenalaksi, josta tutkijoiden on ollut helppo ammentaa ja inspiroitua. (Vehkalahti 2014; myös Westerberg 2022.) Etenkin historiantutkimuksessa kasvatusta ja koulutusta on tarkasteltu laajana ilmiönä ja osana muita historian aloja, kuten sosiaali-, kulttuuri- tai yhteiskuntahistoriaa. Aiemmat instituutio- ja aatekeskeiset lähestymistavat ovat saaneet rinnalleen tunteiden, kokemusten, muistojen, sukupuolen ja erilaisten marginaalien näkökulmia. Samalla tutkimus on lähentynyt etenkin lapsuuden ja nuoruuden historian kanssa, jossa lapset ja nuoret nähdään aktiivisina toimijoina ja oppijoina eikä vain kasvatuksen, kurituksen, hallinnan ja toimenpiteiden kohteina. (Vehkalahti ym. 2022.)

2020-luvun alussa kasvatuksen ja koulutuksen historia on jälleen haasteiden edessä. Uusien näkökulmien ja monitieteisten tutkimusmenetelmien kirjo on laajentanut käsitystämme koulutuksen historiasta ja sen merkityksestä nykypäivässä. Tämä teemanumero tuo yhteen tänä päivänä tehtävää kasvatuksen ja koulutuksen historian tutkimusta sekä herättelee keskustelua tieteenalan tulevaisuuden näkymistä. Mikä kasvatuksen ja koulutuksen historian paikka on nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuskentällä? Mitä annettavaa etenkin historiantutkimuksella on tälle moninaiselle ja monitieteiselle kentälle?

Kutsumme teemanumeroon artikkeliehdotuksia, jotka käsittelevät kasvatuksen ja koulutuksen historiaa uteliaasti ja tuoreista näkökulmista. Toivotamme tervetulleiksi ehdotuksia, jotka käsittelevät kasvatusta, koulutusta ja oppimista laajasti historiallisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Kannustamme kirjoittajia tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä eri aikakausina ja osana aikansa ja yhteiskuntansa kontekstia ja keskustelua. Otamme vastaan ehdotuksia sekä empiirisistä että metodologiaa tai teoriaa käsittelevistä artikkeleista. Toivomme myös monipuolista lähteiden ja menetelmien soveltamista. Tarjotut käsikirjoitukset voivat käsitellä Suomea, mutta myös muita maita käsittelevät ja vertailevat tekstit ovat tervetulleita.

Toivotamme tervetulleeksi artikkelikäsikirjoituksia muun muassa seuraavista kasvatuksen ja koulutuksen historiaa eri aikakausina tarkastelevista näkökulmista:

  • lapset ja nuoret aktiivisina ja omaehtoisina toimijoina ja oppijoina
  • kokemukset ja tunteet kouluarjessa
  • instituutiot ja järjestöt
  • kasvatus, koulutus ja koulutuspolitiikka
  • kodin, koulun ja yhteiskunnan liminaalisuus tai ylirajaisuus
  • kasvatusihanteet, pedagogiikka ja asiantuntijatieto 
  • sukupuolittuneet ja sosioekonomiset valtarakenteet
  • (uus)materiaalisuus, tila ja paikka

Artikkelien lisäksi teemanumeroon toivotaan katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita.

 

Aikataulu

Pyydämme lähettämään 300 sanan artikkeliehdotukset teemanumeron toimittajille 31.3.2023 mennessä. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi artikkelin tutkimuskysymys, käytettävä aineisto, alustavat tulokset ja niiden merkitys.

Valinnoista ilmoitetaan huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää Journal.fi -järjestelmän kautta (https://journal.fi/kasvatusjaaika/about/submissions15.11.2023 mennessä. Artikkelit käyvät läpi refereemenettelyn ennen julkaisupäätöstä. Katsaukset, puheenvuorot ja kirja-arviot lähetetään Journal.fi -järjestelmän kautta 1.3.2024 mennessä. Teemanumero ilmestyy syksyllä 2024.


Kaikissa kirjoituksissa tulee noudattaa Kasvatus & Ajan kirjoittajaohjeita: https://journal.fi/kasvatusjaaika/kirjoittajaohjeet .

Kasvatus & Aika on arvostettu monitieteinen verkkojulkaisu, joka vapaan saatavuuden julkaisuna tavoittaa laajan lukijapiirin. Kasvatus & Aika on Julkaisufoorumin luokituksessa tasolla 1. Ks. lehden kotisivut: https://journal.fi/kasvatusjaaika/index


Teemanumeron toimittajat

Essi Jouhki (essi.k.jouhki[at]jyu.fi)

Lauri Julkunen (lauri.julkunen[at]jyu.fi)

Karoliina Puranen-Impola (karoliina.n.puranen-impola[at]jyu.fi)

 

Kirjallisuus

Rantala, Jukka 2012. Kasvatuksen historian nykytilasta. Kasvatus & Aika 6 (4), 3–4 [www-lähde]. <  https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68339 > (Luettu 10.1.2023).

Vehkalahti, Kaisa 2014. Kasvatuksen historiaa, lapsuuden historiaa vai perhehistoriaa? Kasvatus & Aika 8 (4), 3–6 [www-lähde]. <  https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68665 > (Luettu 10.1.2023).

Vehkalahti, Kaisa, Jouhki, Essi, Lipkin, Sanna, Sitomaniemi-San, Johanna & Kuokkanen, Tiina 2022. Monitieteinen lapsuuden historia. Teoksessa Vehkalahti, Kaisa, Jouhki, Essi, Lipkin, Sanna, Sitomaniemi-San, Johanna & Kuokkanen, Tiina (toim.), Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen. Monitieteisiä näkökulmia ja menetelmiä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 8–34. https://doi.org/10.21435/ht.288

Westerberg, Johannes 2022. Bright Nordic Lights: A Revitalised Interdisciplinary History of Education in the Massified Higher Education of the Nordics. History of Education. https://doi.org/10.1080/0046760X.2022.2127003

 

Kuva: Koululaiset luokkaretkellä Helsingissä, 1962. Vesa Mäkinen, Helsingin kaupunginmuseo. CC-BY.