Kirjoitusohjeet

Kasvatus & Aika -julkaisuun lähetettävät artikkelit tulee viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa.

Lähetä ehdotuksesi journal.fi -järjestelmän kautta (https://journal.fi/kasvatusjaaika/)

Artikkeliehdotusten viitteet ja lähdeluettelo tulee laatia lehden ohjeiden mukaisesti.
Kaikki tekstit noudattavat Kasvatus & Ajan kirjoitus- ja muotoiluohjeita ja käsikirjoituksen mukana lähetetään niin kutsuttu infotiedosto.

Ladattavat tiedostot
Lataa Kasvatus & Ajan kirjoitus- ja muotoiluohjeet tästä
Lataa Kasvatus & Ajan infotiedosto tästä
Lataa Kasvatus & Ajan APA 7th -ohje tästä

 

ARTIKKELIT
Vertaisarvioiduissa artikkeleissa käytetään kahden nimettömän vertaisarvioitsijan järjestelmää. Ennen vertaisarviointiin lähettämistä toimituskunta tarkistaa käsikirjoituksen sopivuuden lehden linjaan ja antaa mahdolliset kommenttinsa ja muokkausehdotuksensa kirjoittajalle. Vertaisarvioitsijat suosittavat lausunnossaan toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä sekä korjausehdotuksia. Lausunnot toimitetaan kirjoittajille artikkeleiden mahdollista muokkausta varten. Kirjoittajan on varauduttava korjaamaan tekstiään sekä ennen arviointiin lähettämistä että saatuaan arvioitsijoilta muutosehdotuksia. Toimitus pidättää itsellään oikeuden tehdä tekstiin teknisiä muutoksia kirjoittajalta kysymättä. Mikäli tarjottua tekstiä ei katsota voitavan julkaista, siitä pyritään ilmoittamaan kirjoittajalle mahdollisimman pian.

Kirjoittajan kannattaa pohtia muun muassa seuraavia seikkoja laatiessaan artikkeliaan:

● Kysymyksenasettelun selkeys
● Aineiston esittely ja käyttö
● Esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen
● Tutkimuksen paikantuminen osaksi tieteellistä keskustelua
● Tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun
● Tutkijan oman äänen erottuminen
● Viittaustekniikka ja lähdeluettelon laatiminen
● Kieliasun selkeys, lauserakenteet ja oikeinkirjoitus
● Mitä uutta kirjoitus tuo esiin? Miksi artikkeli on kiinnostava ja tärkeä?
● Artikkelin sopivuus Kasvatus & Ajan linjaan.

Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy, ja mitkä ovat keskeiset tutkimustulokset. Artikkelissa on hyvä pohtia, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on omalle tieteenalalleen tai yleisemmin kasvatuksen historian tutkimukselle. Tekstin tulee olla viimeisteltyä jo siinä vaiheessa, kun artikkeliehdotus saapuu toimituskunnan arvioitavaksi.

Yleiset ohjeet

● Artikkelien pituus tulisi olla noin 4000–6000 sanaa (mukaan luettuna viitteet ja lähdeluettelo).
● Tekstin tulee noudattaa Kasvatus & Ajan kirjoitus- ja muotoiluohjeita.
● Lähetä käsikirjoituksen mukana niin kutsuttu infotiedosto, joka sisältää suomen- ja englanninkieliset otsikot, abstraktit (n. 150 sanaa) ja asiasanat (4-6).
● Tekstin loppuun kaikista kirjoittajista kirjoittajakuvaus muodossa: ”FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.”
● Anonymisoi käsikirjoitus (ohjeet kirjoitus- ja muotoiluohje -tiedostossa).

KATSAUS
Katsaus on tutkimuskirjallisuuteen perustuva kriittinen yleisesitys siitä, miten jotain ajankohtaista aihetta on tutkimuksessa käsitelty.

● Rakentuu aiemman tutkimuksen varaan ja esittää siitä kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä.
● Esittää kokoavasti jonkin tutkimusalueen keskeiset linjat: tuo yhteen eri tutkijoiden julkaistuja tuloksia, osoittaa niiden keskeiset linjat ja usein myös tulkitsee niitä.
● Kuvaa jonkin ilmiön aiempaa tutkimusta: miten aihetta on tutkittu ja mitä on saatu selville viime aikoina tai miten aiheen tutkimus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä.
● Ei yleensä sisällä uutta alkuperäistä tutkimusta eikä kuvaa omaa empiiristä aineistoa.

Yleiset ohjeet

● Pituudeltaan katsaus on noin 2000–4000 sanaa.
● Tekstin tulee noudattaa Kasvatus & Ajan kirjoitus- ja muotoiluohjeita.
● Lähetä katsauksen mukana niin kutsuttu infotiedosto, joka sisältää otsikon, tiiviin suomenkielisen abstraktin (n. 150 sanaa) ja asiasanat (4-6).
● Tekstin loppuun kaikista kirjoittajista kirjoittajakuvaus muodossa: ”FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.”
● Pelkkä tutkimusten referointi ei riitä, vaan kirjoittajan on jäsennettävä tutkimusten tuloksia suhteessa toisiinsa ja laajempiin yhteyksiin.

Parhaimmillaan katsaus

● osoittaa huolellista syventymistä alkuperäisiin klassikkoteoksiin ja uusimpiin artikkeleihin sekä niiden tulkintaa ja kriittistä tarkastelua.
● sisältää ongelman ratkaisuehdotuksen tai hahmotelmia siitä, miten tutkimusta voitaisiin jatkaa.
● jäsentyy selkeästi asiakokonaisuuksien mukaan.
● kertoo lukijalle käsiteltävästä aiheesta moniulotteisesti, asiantuntevasti ja tasapainoisesti.
● ei ole oppikirjamainen, vaan kriittinen ja tutkimushavaintoja kypsästi tulkitseva
● on selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu.

Muuta huomioitavaa
Kasvatus ja Aika -lehti ei halua toimia tutkimuksen tai akateemisen keskustelun portinvartijana, vaan lehti pyrkii aktiivisesti luomaan paikkoja monipuoliselle tieteelliselle keskustelulle. Lehdessä julkaistavan katsauksen perimmäisenä tehtävänä on pohtia lehden kannalta kiinnostavia aiheita, esimerkiksi näkökulmia, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä tai tiettyä teemaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.

KIRJA-ARVIO
Kirja-arviot ovat asiallisia kritiikkejä, joissa selitetään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kirja-arvion, kuten muidenkin tieteellisten tekstien, tarkoitus on viedä tieteellistä keskustelua eteenpäin. Kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, mutta sen on oltava perusteltua, rakentavaa ja rohkaisevaa. (Kirjoittajan oman pätevyyden korostaminen on tarpeetonta ja kirja, josta ei löydy kiinnostavaa sanottavaa, kannattaa jättää muiden arvioitavaksi.)

Arvioiden julkaisupäätöksen tekee kirja-arvioista vastaava toimitustiimi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.

Yleiset ohjeet

● Pituus: 3–5 liuskaa (12pt, riviväli: 1,5). Tekstin tulee noudattaa Kasvatus & Ajan kirjoitus- ja muotoiluohjeita.
● Kirja-arviolla tulee olla otsikko, joka on eri kuin arvosteltavan teoksen otsikko. Otsikon jälkeen annetaan tiedot arvosteltavasta teoksesta:
Arvosteltu teos: Ahonen, Sirkka 2017. Suomalaisuuden monet myytit. Kansallinen katse historian kirjoissa. Helsinki: Gaudeamus. 247 s.
● Arvion rakenne on yleensä seuraava: johdanto, kirjan yleisesittely, sisällön tarkempi esittely (sisältäen arviointia), lopetus ja mahdollinen kirjallisuusluettelo. Tekstissä käytetään yhden tason väliotsikoita.
● Tekstin loppuun kirjoittajakuvaus muodossa: ”FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.”

Millainen on hyvä arvio?

● Arvio asettaa kirjan tutkimukselliseen kontekstiin ja tekee sen ymmärrettäväksi muillekin kuin aihepiirin erityisasiantuntijoille. Kirja esitellään, mutta sisältöä ei referoida.
● Sisältö: Mikä on kirjan keskeinen teema, mihin kontekstiin se liittyy? Arvioijan tulee taustoittaa teosta ja kertoa lukijoille, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy, mitkä ovat sen tavoitteet ja näkökulmat.
● Tekstissä on hyvä pohtia omien asiantuntija-silmälasiensa läpi: mitä itseä kiinnostavaa kirjassa on, miten se hyödyttää omaa työtä tai tutkimusta ja millaisia ajatuksia se herättää, miksi arvioitava kirja on kiinnostava ja mitä annettavaa sillä on ja kenelle.
● Arviosta on käytävä selkeästi ilmi, mikä on arvioitavan kirjan tekstiä, mikä taas arvion kirjoittajan omia ajatuksia.
● Hyvä arvio on osuva ja terävä: väljiä yhteenvetoja kirjasta kokonaisuudessaan "kiinnostavana teoksena" on hyvä välttää.
● Arvostelussa tarkastellaan: kenelle kirja on suunnattu, ja kenelle sitä suosittelet; miten kirja rakentuu ja onko ratkaisu onnistunut; mikä oli kirjan parasta antia; mitä jäit kaipaamaan; mitä ajatuksia kirja herätti.

Kirjoittaja voi tuoda esiin myös aiheeseen liittyvää teoksen ulkopuolista ajankohtaista pohdintaa, jos se selvästi tukee arviota tai auttaa lukijaa ymmärtämään käsitellyn aiheen merkitystä, ajankohtaisuutta, käsitteitä tms.

MUUT TEKSTIT
Kasvatus & Aika vastaanottaa myös ajankohtaisia lehden aiheisiin liittyviä puheenvuoroja, keskustelunavauksia, seminaari- ja konferenssiraportteja, projektiesittelyjä ja lectio praecursorioita.

Lektiot julkaistaan Katsaukset-osion alla. Lektiolle annetaan otsikko ja mahdollisesti väliotsikoita, siistitään mahdolliset puhuttelut ynnä muut puheelle ominaiset lauseet ja muokataan teksti asultaan luettavaan muotoon. Katso mallia aiemmin julkaistuista lektioista.

Yleiset ohjeet

● Muiden tekstien pituus on noin 500–3000 sanaa (12pt, riviväli: 1,5). Katso muotoiluohjeet mallitiedostosta.
● Teksti otsikoidaan valitsemallaan tavalla
● Lection alkuun merkitään tiedot väitöstilaisuudesta ja -kirjasta. Esimerkki: Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista. Hyveitä 2000-luvulle, Tampereen yliopistossa 24.11.2017. (Mahdollinen URN-linkki väitöskirjaan.)
● Tekstin loppuun kirjoittajakuvaus muodossa: ”FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.”