Kirjoitusohjeet

Kirjoitusohjeet

(17.3.2020)

Yleisiä ohjeita

Kasvatus & Aika -julkaisuun lähetettävät artikkelit tulee viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Artikkeliehdotusten viitteet ja lähdeluettelo tulee laatia lehden ohjeiden mukaisesti.

Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa.

Vertaisarvioidut artikkelit

Artikkeleissa käytetään kahden nimettömän vertaisarvioitsijan järjestelmää. Ennen vertaisarviointiin lähettämistä toimituskunta tarkistaa käsikirjoituksen sopivuuden lehden linjaan, ja antaa mahdolliset kommenttinsa ja muokkausehdotuksensa kirjoittajalle. Vertaisarvioitsijat suosittavat lausunnossaan toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä sekä korjausehdotuksia. Lausunnot toimitetaan kirjoittajille artikkeleiden mahdollista muokkausta varten. Kirjoittajan on varauduttava korjaamaan tekstiään sekä ennen arviointiin lähettämistä että saatuaan arvioitsijoilta muutosehdotuksia. Toimitus pidättää itsellään oikeuden tehdä tekstiin teknisiä muutoksia kirjoittajalta kysymättä. Mikäli tarjottua tekstiä ei katsota voitavan julkaista, siitä pyritään ilmoittamaan kirjoittajalle mahdollisimman pian.

Kirjoittajan kannattaa pohtia muun muassa seuraavia seikkoja laatiessaan artikkeliaan:

● Kysymyksenasettelun selkeys
● Aineiston esittely ja käyttö
● Esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen
● Tutkimuksen paikantuminen osaksi tieteellistä keskustelua
● Tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun
● Tutkijan oman äänen erottuminen
● Viittaustekniikka ja lähdeluettelon laatiminen
● Kieliasun selkeys, lauserakenteet ja oikeinkirjoitus
● Mitä uutta kirjoitus tuo esiin? Miksi artikkeli on kiinnostava ja tärkeä?
● Artikkelin sopivuus Kasvatus & Ajan linjaan

Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy, ja mitkä ovat keskeiset tutkimustulokset. Artikkelissa on hyvä pohtia, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on omalle tieteenalalleen tai yleisemmin kasvatuksen historian tutkimukselle. Tekstin tulee olla viimeisteltyä jo siinä vaiheessa, kun artikkeliehdotus saapuu toimituskunnan arvioitavaksi.

Katsaus
Katsaus on tutkimuskirjallisuuteen perustuva kriittinen yleisesitys siitä, miten jotain ajankohtaista aihetta on tutkimuksessa käsitelty. Hyvä katsaus:

• rakentuu aiemman tutkimuksen varaan ja esittää siitä kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä.
• esittää kokoavasti jonkin tutkimusalueen keskeiset linjat: tuo yhteen eri tutkijoiden julkaistuja tuloksia, osoittaa niiden keskeiset linjat ja usein myös tulkitsee niitä.
• kuvaa jonkin ilmiön aiempaa tutkimusta: miten aihetta on tutkittu ja mitä on saatu selville viime aikoina tai miten aiheen tutkimus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä.
• ei yleensä sisällä uutta alkuperäistä tutkimusta eikä kuvaa omaa empiiristä aineistoa.

Pituudeltaan katsaus on noin 2000-4000 sanaa. Katsauksen mukaan laitetaan suomen- ja englannin kielinen abstrakti (n. 150 sanaa), asiasanat (4-6), ja kirjoittajakuvaus muodossa: ” FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.”

Katsauksen arviointi
Pelkkä tutkimusten referointi ei riitä, vaan kirjoittajan on jäsennettävä tutkimusten tuloksia suhteessa toisiinsa ja laajempiin yhteyksiin. Parhaimmillaan katsaus:

• osoittaa huolellista syventymistä alkuperäisiin klassikkoteoksiin ja uusimpiin artikkeleihin sekä niiden tulkintaa ja kriittistä tarkastelua
• sisältää ongelman ratkaisuehdotuksen tai hahmotelmia siitä, miten tutkimusta voitaisiin jatkaa • jäsentyy selkeästi asiakokonaisuuksien mukaan
• kertoo lukijalle käsiteltävästä aiheesta moniulotteisesti, asiantuntevasti ja tasapainoisesti.
• ei ole oppikirjamainen, vaan kriittinen ja tutkimushavaintoja kypsästi tulkitseva
• on selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu.

Kasvatus ja Aika -lehti ei halua toimia tutkimuksen tai akateemisen keskustelun portinvartijana, vaan lehti pyrkii aktiivisesti luomaan paikkoja monipuoliselle tieteelliselle keskustelulle. Lehdessä julkaistavan katsauksen perimmäisenä tehtävänä on pohtia lehden kannalta kiinnostavia aiheita, esimerkiksi näkökulmia, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä tai tiettyä teemaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.

Muut tekstit
Kasvatus & Aika vastaanottaa myös ajankohtaisia lehden aiheisiin liittyviä puheenvuoroja, keskustelunavauksia, seminaari- ja konferenssiraportteja, projektiesittelyjä ja lectio praecursorioita.

Lektiot julkaistaan Katsaukset-osion alla. Lektiolle annetaan otsikko ja mahdollisesti väliotsikoita, siistitään mahdolliset puhuttelut ynnä muut puheelle ominaiset lauseet ja muokataan teksti asultaan luettavaan muotoon. Alkuun merkitään tiedot väitöstilaisuudesta ja -kirjasta. Esimerkki:

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista. Hyveitä 2000-luvulle, Tampereen yliopistossa 24.11.2017.

Katso mallia aiemmin julkaistuista lektioista.

Kirja-arviot

Kirja-arviot ovat asiallisia kritiikkejä, joissa selitetään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia.  Kirja-arvion, kuten muidenkin tieteellisten tekstien, tarkoitus on viedä tieteellistä keskustelua eteenpäin. Kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, mutta sen on oltava perusteltua, rakentavaa ja rohkaisevaa. (Kirjoittajan oman pätevyyden korostaminen on tarpeetonta ja kirja, josta ei löydy kiinnostavaa sanottavaa, kannattaa jättää muiden arvioitavaksi.)

Arvioiden julkaisupäätöksen tekee kirja-arvioista vastaava toimitustiimi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.

Kirja-arvion pituus on 3–5 sivua (12 pt, riviväli: 1,5). Kirja-arviolla tulee olla otsikko, joka on eri kuin arvosteltavalla teoksella. Otsikon jälkeen annetaan tiedot arvosteltavasta teoksesta. Esimerkiksi:

Arvosteltu teos: Ahonen, Sirkka 2017. Suomalaisuuden monet myytit. Kansallinen katse historian kirjoissa. Helsinki: Gaudeamus. 247 s.

Arvion rakenne on yleensä seuraava: johdanto, kirjan yleisesittely, sisällön tarkempi esittely (sisältäen arviointia), lopetus. Kirja-arvioissa ei käytetä lähdeluetteloa. Tekstissä käytetään väliotsikoita.Tekstin loppuun liitetään vapaamuotoisesti tieto kirjoittajan oppiarvosta, ammatista sekä toimi- tai kotipaikasta:

Filosofian tohtori Mikko Malli toimii folkloristiikan tutkijana Turun yliopistossa.

Millainen on hyvä arvio?

• Arvio asettaa kirjan tutkimukselliseen kontekstiin ja tekee sen ymmärrettäväksi muillekin kuin aihepiirin erityisasiantuntijoille. Kirja esitellään, mutta sisältöä ei referoida.
• Sisältö: Mikä on kirjan keskeinen teema, mihin kontekstiin se liittyy? Arvioijan tulee taustoittaa teosta ja kertoa lukijoille, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy, mitkä ovat sen tavoitteet ja näkökulmat
• Tekstissä on hyvä pohtia omien asiantuntija-silmälasiensa läpi: mitä itseä kiinnostavaa kirjassa on, miten se hyödyttää omaa työtä tai tutkimusta ja millaisia ajatuksia se herättää, miksi arvioitava kirja on kiinnostava ja mitä annettavaa sillä on ja kenelle.
• Arviosta on käytävä selkeästi ilmi, mikä on arvioitavan kirjan tekstiä, mikä taas arvion kirjoittajan omia ajatuksia.
• Hyvä arvio on osuva ja terävä: väljiä yhteenvetoja kirjasta kokonaisuudessaan "kiinnostavana teoksena" on hyvä välttää.
• Arvostelussa tarkastellaan: kenelle kirja on suunnattu, ja kenelle sitä suosittelet; miten kirja rakentuu ja onko ratkaisu onnistunut; mikä oli kirjan parasta antia; mitä jäit kaipaamaan; mitä ajatuksia kirja herätti.
• Kirjoittaja voi tuoda esiin myös aiheeseen liittyvää teoksen ulkopuolista ajankohtaista pohdintaa, jos se selvästi tukee arviota tai auttaa lukijaa ymmärtämään käsitellyn aiheen merkitystä, ajankohtaisuutta, käsitteitä tms.

 

Kirjoitus- ja muotoiluohjeet kaikille teksteille

Lähetä ehdotuksesi journal.fi -järjestelmän kautta (https://journal.fi/kasvatusjaaika/)

Artikkelien pituus tulisi olla noin 4000–6000 sanaa (mukaan luettuna viitteet ja lähdeluettelo). Katsausten pituus on 3000–4000 sanaa (mukaan luettuna viitteet ja lähdeluettelo). Kirja-arvioiden, seminaariraporttien ja puheenvuorojen pituus on 500–2000 sanaa.

Käsikirjoituksen muotoilu: 1,5 riviväli, 12 pistekoko Times, myös otsikoissa.

Teksti saa sisältää vain yhden väliotsikkotason, ja väliotsikot erotetaan tyhjällä rivillä. Myös kappaleiden väliin tulee tyhjä rivi (enter). Ota pois ”lisää välilyönti kappaleen jälkeen” -toiminto (remove space after paragraph) tai poista välistys (esim. Wordissä ”Muotoile” > ”Kappale” > ”Välistys”: Ennen: 0 pt; Jälkeen: 0 pt).

Tekstiä ei saa muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä. Tavutusta ja sisennyksiä ei käytetä. Pitkät lainaukset erotetaan leipätekstistä tyhjällä rivillä ja kursivoinnilla. Kursivointia käytetään myös lehtien ja teosten nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas). Sen sijaan viitteitä tai vieraskielisiä termejä ei kursivoida. Kappaleen sisällä olevat lyhyet lainaukset pannaan lainausmerkkeihin.

Kasvatus & Ajassa ei käytetä loppuviitteitä. Alaviitteitä käytetään lisätietoa antamassa silloin, kun se on erityisen tarpeellista kokonaisuuden kannalta (esimerkiksi pitkät aineistoviitteet). Jokaista alaviitettä on syytä harkita tarkkaan tapauskohtaisesti.

Vertaisarvioitavien artikkelien anonymisointi
Journal.fi -järjestelmään lähetetään vain täysin anonymisoitu artikkelin käsikirjoitusversio. Kirjoittajatiedot lisätään tekstiin vasta vertaisarvioinnin jälkeen. Kirjoittajan tulee varmistaa, että Word-tiedostossa ei mainita kirjoittajan/kirjoittajien nimeä ja tekijätiedot on poistettu myös Wordin metatiedoista. Omiin teoksiinsa saa viitata, kunhan viittaustavasta ei käy ilmi yhteys kirjoittajaan.

Ohje Wordin metatietojen poistamiseen:
Avaa tekstitiedosto > File/Tiedosto > Info/Tiedot > Inspect document/Tarkasta asiakirja > vetovalikosta inspect document/tarkasta tiedosto, jätä ruksi vain kohtaan ”Document properties and personal information/Asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot” > klikkaa ”Inspect/Tarkasta” > klikkaa ”Remove all/Poista kaikki” > klikkaa ”Reinspect/Tarkasta uudelleen” > klikkaa ”Inspect/Tarkasta” > klikkaa ”Close/Sulje”.
Jos ”Related people/Asiakirjaan liittyvät käyttäjät” kohtaan jää vielä kirjoittajatietoja, klikkaa nimeä oikealla hiirellä ja valitse ”Remove/Poista”.

Abstrakti
Artikkeliin ja katsaukseen liitetään tiivis yhden kappaleen mittainen abstrakti (noin 150 sanaa) sekä suomeksi että englanniksi. Abstrakti on artikkelin keskeisen sisällön selkeä ja tiivis esittely. Sen tulee olla ymmärrettävissä lukijalle itsenäisenä tekstinä ilman koko artikkelin lukemista. Suomenkielinen abstrakti taitetaan artikkelin alkuun ingressiksi.

Abstraktissa tulisi lyhyesti esitellä seuraavat asiat:
- Tutkimustehtävä, tausta ja tavoitteet
- Tutkimusaineisto ja -metodit
- Keskeiset tutkimustulokset

Lähdeviitteiden merkitseminen
Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996, 31–36). Lähdeviitteissä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna pilkulla). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000, 120–129), jos enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006, 13–15). Jos viitataan vanhan teoksen uuteen painokseen, alkuperäinen julkaisuvuosi on hakasulkeissa: (Leino 2004 [1903]). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Peltonen 1996, 31–36; McCulloch & Richardson 2000, 120–129).

Ole tarkka tekstin sisäisten viitteiden käytössä. Viitattaessa vain edeltävään virkkeeseen, piste tulee sulkeiden ulkopuolelle (Karjalainen & Puroila 2017, 13–18). Jos viite koskee useaa virkettä tai koko edeltävää kappaletta, merkitään piste sulkeiden sisään. (Aropaltio 2000, 116–118.)

Alaviitteitä voi käyttää arkistolähteisiin viitatessa silloin, kun arkistoviite on pitkä eikä sovellu tekstin sisäiseksi viitteeksi, tai se sisältää internet-osoitteen. Alaviitteitä voi käyttää lisätietoja tai kommentteja varten vain tarkan harkinnan mukaan. Tekstin toimittajilla on oikeus muuttaa ja muokata alaviitteitä teknisesti julkaisun linjauksen mukaisesti. Alaviitteet merkitään tekstiin tekstinkäsittelyn automaattisella viite-toiminnolla numeroin [1, 2, ...].

Lyhenteiden käyttö
Käytetyimpiä lyhenteitä ovat ks. (ei kts.), esim., mm., vrt., ym. (ei et al.), jne., tms. Lyhenteitä voidaan käyttää vain sulkeiden sisällä tai loppuviitteissä. Tekstissä lyhenteet kuten esim. ja mm. kirjoitetaan kokonaisin sanoin.

Huomioi, että lyhenteet ks. ja vrt. määrittävät viittauksen luonnetta (ks. = katso, tarkemmin; vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto).

Lyhenteitä mt., emt. tai mts. ei käytetä, vaan lähde toistetaan joka viitteessä.

Yhdysmerkki, ajatusviiva, lainausmerkit
Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö erotetaan toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös rajakohtia osoittamassa kuten vuosilukujen, numeroiden, sivunumeroiden ja myös sanojen välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako, Börner 1912, 2–8.)

Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Heittomerkkiä ei pidä sekoittaa puolilainausmerkkiin.

Tutustu ohjeisiin esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankissa < http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ > (Luettu 19.4.2018).

Taulukot, kuvat ja kaaviot
Tekstiin tulevat kuvat lähetetään toimitukseen samalla kun valmis teksti. Kirjoittajan on itse hoidettava kuviin liittyvät tekijänoikeus- tai julkaisumaksut.

Wordilla tehdyt taulukot sijoitetaan sellaisenaan käsikirjoitukseen oikealle kohdalleen. Kuvat ja kaaviot toimitetaan kuvamuodossa upotettuna käsikirjoitukseen .jpg- tai .png -tiedostona. Kuvien ja taulukoiden selitystekstit merkitään käsikirjoitukseen kuvan tai taulukon alle numeroituna:

Kuva 1. Kuvassa Alli Nissisen valmistavan koulun oppilaita. Kuva: Matti Kuvaaja 1954.

Kaavio 1. Tyttö- ja poikaoppilaiden määrä kansakouluissa 1921–1939.

Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon
Lähteet ryhmitellään pääotsikon ”Lähteet” ja ”Kirjallisuus” alle.

Lähteet-ryhmään luetaan artikkelissa analysoidyt alkuperäiset painamattomat lähteet (arkiston nimen mukaan), painetut lähteet, sanomalehdet, haastattelut ja muut mahdolliset lähdetyypit. Painamattomissa lähteissä lähdeluetteloon pitää merkitä arkiston nimen lisäksi käytetyn kokoelman nimi ja tarkentaa käytettyjä lähteitä. Lähdeluettelossa myös avataan viitteissä käytetyt arkistolyhenteet. Lehtien ja teosten nimet kursivoidaan.

Erityisohje asiakirjoille:

Painetut lähteet merkitään leipätekstiin tekijän ja ilmestymisvuoden mukaan ja lähdeluetteloon kirjallisuusviitteiden tavoin muodossa:

Tekijä, ilmestymisvuosi. Asiakirjan nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja.

Esimerkki:

Leipätekstissä (Opetusministeriö 2014) ja lähdeluettelossa:

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus
[www-lähde]. < https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf > (Luettu 13.2.2019).


Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan tai toimittajan nimen/nimien mukaan aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuus merkitään seuraavan mallin mukaan:

Teokset:
Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja.

Esimerkkejä:
Tiimonen, Soili 2001. Valoa kansalle. Luterilainen kirkko ja kansanopetuksen kehittämispyrkimykset autonomisessa Suomessa 1809–1848. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

McCulloch, Gary & Richardson, William 2000. Historical Research in Educational Settings. Buckingham – Philadelphia: Open University Press.

Lakomäki, Sami, Latvala, Pauliina & Laurén, Kirsi (toim.) 2011. Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Artikkelit kokoomateoksessa:
Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja, sivut.

Esimerkkejä:
Ahonen, Sirkka 2003. Tasa-arvon pyrkimys 1960-luvun koulutuspolitiikassa. Teoksessa Vuorio-Lehti, Minna & Nieminen, Marjo (toim.), Kasvatushistoria nyt. Makro- ja mikrotutkimuksesta marginaalisuuden, sukupuolen ja tilan analyysiin. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura, 37–58.

Levesque, Hélène 2009. Narrating Stalinist Repression. Generation, Nationality and History in Making Family Memory. In Kôresaar, Ene, Laukk, Epp & Kuutma, Kristin (eds.), The Burden of Remembering. Recollections and Representations of the 20th Century. Helsinki: Finnish Literature Society, 179–196.

Huomaa: Toimitetut teokset merkitään aina muotoon ”Teoksessa” ja ”toim.”, mikäli Kasvatus & Aikaan julkaistavaksi tarkoitettu teksti on kirjoitettu suomeksi. Mikäli teksti on kirjoitettu muulla kielellä, kirjoittaja vastaa merkinnän oikeellisuudesta kyseisellä kielellä.

Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa:

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Aikakausjulkaisun nimi vol. (nro), sivut.

HUOM! Muotoilu koskee artikkeleja, jotka on julkaistu painetuissa julkaisuissa. Jos artikkeli on ilmestynyt esim. pdf- tai onlinetiedostona, käytä Internet-lähteen muotoiluja (ks. alempana).

Esimerkkejä:
Richardson, William 1999. Historians and educationists: the history of education as a field of study in post-war England. Part I: 1945–72. History of Education 28 (1), 1–30.

Syväoja, Hannu 2011. Tytön kasvatus suomalaisen kirjallisuuden naturalismissa 1800-luvun lopulla. Koulutus yhteiskunnallisen muutoksen airueena. Koulu ja menneisyys XLIX. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Helsinki: Suomen Kouluhistoriallinen Seura, 67–88.

Sähköisesti saatavilla olevat artikkelit ja muut lähteet:
Viittaukset samoin kuin painetuissa teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään merkintä [www-lähde]. Lähteen URL-osoite merkitään (huom. välilyönnit url-osoitteen ympärillä): < http://www.jokinosoite.fi > Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (Luettu pp.kk.vvvv). Jos artikkelilla on tiedossa DOI-tunnus, se merkitään viitteen loppuun ilman [www-lähde] ja (Luettu) -merkintöjä.

Esimerkkejä:
Sykäri, Venla 2014. Sitä kylvät, mitä niität. Suomenkielinen improvisoitu rap ja komposition strategiat. Elore 21 (2), 1–39 [www-lähde]. < http://www.elore.fi/arkisto/2_14/sykari.pdf > (Luettu 19.4.2018).

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus
[www-lähde]. < https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf > (Luettu 13.2.2019).

Jouhki, Essi & Lalu, Liisa 2018. ”Hei me itse nyt tehdään!” Muistoja nuoruudesta teinikuntatoiminnassa ja nuortaistolaisessa liikkeessä. Elore 25(2), 9–32 . https://doi.org/10.30666/elore.77117 


Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkelit:
Lehtiartikkelit merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli.

Esimerkkejä:
Roiko-Jokela, Heikki 2008. Tutkimus kertoo liikuntakulttuurin muutoksista. Hiidenkivi 15, 4, 17–19.

Niskanen, Annamari 2003. Ikea + paavi = antiikki. Helsingin Sanomat NYT-liite 44/2003, 8.

Internet-sivusto, keskustelupalsta, artikkeli tai muu verkkoaineisto:
Internet-lähteeseen viitattaessa noudatetaan mahdollisimman selkeää ja informatiivista ilmaisua. Sivustosta ilmoitetaan sen aihe ja nimi, osoite sekä lukupäivä.

Esimerkkejä:

Olkkonen, Tuomo. "Sopimatonta tarjota teineille politiikkaa". Blogikirjoitus, Tiellä sananvapauteen [www-lähde]. < https://sananvapauteen.fi/artikkeli/193 > (Luettu 3.2.2019).

Opetetaanko kouluissa fysiikkaa väärin? Syksy Räsänen: “Opetuksen sisältö on enimmäkseen jäänyt 1800-luvulle.” Tiedeblogi, Yle Tiede [www-lähde] < https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/opetetaanko-koulussa-fysiikkaa-vaarin-syksy-rasanen-opetuksen-sisalto-on > (Luettu 26.4.2018).

Kirjoittajatiedot
Tekstin lopulliseen versioon liitetään kirjoittajatiedot. Kirjoittajatiedot tulevat kaikissa tekstityypeissä tekstin loppuun ja ne merkitään lyhyessä muodossa.

FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.

FM Lauri Viinikkala on jatko-opiskelija Turun yliopistossa Suomen historian oppiaineessa.

Ruotsin- ja englanninkieliset tekstit
Kasvatus & Aika julkaisee pääasiassa suomenkielisiä tekstejä. Muilla kielillä julkaisemisesta voi ottaa yhteyttä päätoimittajaan.

Ohjeistuksessa on käytetty apuna Eloren, J@rgonian ja Kasvatus-lehden kirjoitusohjeita.