Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella

Ekososiaalisen kasvatusteorian ekofeministinen kritiikki

Kirjoittajat

• Aleksi Paavilainen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.111727

Avainsanat:

ekososiaalinen kasvatus, ekofeminismi, varhaiskasvatus, kapitalismi, sukupuolisosialisaatio, sosiaalista uusintava työ

Abstrakti

Tarkastelen artikkelissa ekososiaalista kasvatusteoriaa materialistisen queer-ekofeminismin näkökulmasta. Ekososiaalisella kasvatusteorialla ja ekofeminismillä on yhtymäkohtia, kuten ihmisen ja luonnon välisen keinotekoisen raja-aidan purkaminen. Ekososiaalinen kasvatusteoria ei kuitenkaan käsittele monia ekofeminismille keskeisiä oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Tässä artikkelissa tarkastelen erityisesti sukupuolen merkitystä ekososiaaliselle kasvatusteorialle. Aikaisemman tutkimuksen perusteella sukupuoleen sosiaalistumisella on merkitystä vastuullisen luontosuhteen muodostumiselle. Ekososiaalinen kasvatusteoria kuitenkin sivuuttaa tämän. Lisäksi ekososiaalinen kasvatusteoria ohittaa kapitalistisen maailmanjärjestelmän työnjaon sukupuolittuneisuuden. Suomalaisessa virallisessa työelämässä kapitalismin sukupuolittuneisuus näkyy esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, joka on naisvaltainen ja rakenteellisesti aliresursoitu ala. Ekososiaalisessa kasvatusteoriassa kapitalismi tunnistetaan ongelmaksi, mutta sen ratkaisut kapitalismin muuttamiseen keskittyvät lähinnä yksilöiden sivistämiseen. Analyysini perusteella ekososiaalinen kasvatusteoria tarvitsee sukupuolisensitiivisyyttä. Lisäksi kapitalismin haastamiseen tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Julkisen sektorin naisvaltaiset uusintavan työn alat, kuten varhaiskasvatus, voivat pyrkiä muuttamaan kapitalismia esimerkiksi työtaistelujen avulla. Ne voivat vaatia enemmän aikaa ja resursseja työnsä elämää uusintaville työtehtäville, kuten leikille ja hoivalle.

Lähdeviitteet

Alila, Kirsi, Eskelinen, Mervi, Estola, Eila, Kahiluoto, Tarja, Kinos, Jarmo, Pekuri, Hanna-Mari, Polvinen, Minna, Laaksonen, Reetta & Lamberg, Kirsi 2014. Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat: Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-266-1

Backer, David I., & Cairns, Kate 2021. Social reproduction theory revisited. British Journal of Sociology of Education 42 (7), 1086–1104. https://doi.org/10.1080/01425692.2021.1953962

Brunila, Kristiina, Harni, Esko, Saari, Antti & Ylöstalo, Hanna (toim.) 2021. Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Tampere: Vastapaino.

Butler, Judith 2006 [1990]. Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. Suom. Pulkkinen, Tuija & Rossi, Leena-Maija. Helsinki: Gaudeamus.

Collard, Rosemary-Claire & Dempsey, Jessica 2018. Accumulation by difference-making: an anthropocene story, starring witches. Gender, place and culture 25 (9), 1349–1364. https://doi.org/10.1080/0966369X.2018.1521385

Deckha, Maneesha 2012. Toward a Postcolonial, Posthumanist Feminist Theory: Centralizing Race and Culture in Feminist Work on Nonhuman Animals. Hypatia 27 (3), 527–545. https://doi.org/10.1111/j.1527-2001.2012.01290.x

Di Chiro, Giovanna 2017. Welcome to the White (M)Anthropocene: A feminist-environmentalist critique. Teoksessa MacGregor, Sherilyn (toim.), Routledge Handbook of Gender and Environment. London: Routledge, 487–505. https://doi.org/10.4324/9781315886572-34

Eronen, Jussi T., Lummaa, Karoliina, Toivanen, Tero, Lähde, Ville, Järvensivu, Paavo, Majava, Antti & Vadén, Tero 2016. Kenen antroposeeni? Maapallojärjestelmätieteen paradigmamuutos, ihmistieteiden antroposeeni ja käsitteiden moninaisuus. Kosmopolis 46 (4), 41–54. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1781076

Eskelinen, Mervi & Itäkare, Susanna 2020. ”Pidetään huolta ettei erotella tyttöjen ja poikien juttuja”: Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolisensitiivisyttä rakentavat diskurssit paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Journal of Early Childhood Education Research, 9 (2), 197–229 [www-lähde]. < https://journal.fi/jecer/article/view/114130 > (Luettu 28.9.2021).

Ferguson, Susan 2017. Children, Childhood and Capitalism: A Social Reproduction Perspective. Teoksessa Bhattacharya, Tithi (toim.), Social Reproduction Theory: Remapping Class, Recentering Oppression. London: Pluto Press, 112–130. https://doi.org/10.2307/j.ctt1vz494j.10

Ferguson, Susan 2020. Women and Work: Feminism, Labour and Social Reproduction. London: Pluto Press. https://doi.org/10.2307/j.ctvs09qm0

Foster, Raisa 2017. Nykytaidekasvatus toisintekemisenä ekososiaalisten kriisien aikakaudella. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 18, 35–56 [www-lähde]. < https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/63484 > (Luettu 27.9.2021).

Foster, Raisa, Salonen, Arto O. & Keto, Sami 2019. Kestävyystietoinen elämänorientaatio pedagogisena päämääränä. Teoksessa Autio, Tero, Hakala, Liisa & Kujala, Tiina (toim.), Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press, 121–143. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-008-3

Fraser, Nancy 2017. Crisis of Care? On the Social-Reproductive Contradictions of Contemporary Capitalism. Teoksessa Bhattacharya, Tithi (toim.), Social Reproduction Theory: Remapping Class, Recentering Oppression. London: Pluto Press, 21–36. https://doi.org/10.2307/j.ctt1vz494j.6

Gaard, Greta 1997. Toward a Queer Ecofeminism. Hypatia 12 (1), 114–137. https://doi.org/10.1111/j.1527-2001.1997.tb00174.x

Gaard, Greta 2011. Ecofeminism Revisited: Rejecting Essentialism and Re-Placing Species in a Material Feminist Environmentalism. Feminist Formations 23 (2), 26–53. https://doi.org/10.1353/ff.2011.0017

Gaard, Greta 2017. Posthumanism, Ecofeminism, and Inter-Species Relations. Teoksessa MacGregor, Sherilyn (toim.), Routledge Handbook of Gender and Environment. London: Routledge, 115–129. https://doi.org/10.4324/9781315886572-8

Gaard, Greta 2021. Queering the Climate. Teoksessa Pulé, Paul M. & Hultman, Martin (toim.), Men, Masculinities and Earth. Contending with the (m)Anthropocene. Cham: Palgrave Macmillan, 515–536. https://doi.org/10.1007/978-3-030-54486-7_25

Gough, Annette & Whitehouse, Hillary 2019. Centering gender on the agenda for environmental education research. The Journal of Environmental Education 50 (4–6), 332–347. https://doi.org/10.1080/00958964.2019.1703622

Haraway, Donna J. 1994. A Game of Cat’s Cradle: Science Studies, Feminist Theory, Cultural Studies. Configurations 2 (1), 59–71. https://doi.org/10.1353/con.1994.0009

Hultman, Martin & Pulé, Paul M. 2018. Ecological masculinities: Theoretical foundations and practical guidance. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315195223

Keto, Sami & Foster, Raisa 2021. Ecosocialization – an Ecological Turn in the Process of Socialization. International studies in sociology and education 30 (1–2), 34–52. https://doi.org/10.1080/09620214.2020.1854826

Maina-Okori, Naomi Mumbi, Koushik, Jada Renee & Wilson, Alexandra 2018. Reimagining intersectionality in environmental and sustainability education: A critical literature review. The Journal of Environmental Education 49 (4), 286–296. https://doi.org/10.1080/00958964.2017.1364215

Martusewicz, Rebecca A., Edmundson, Jeff & Lupinacci, John 2015. EcoJustice Education: Toward Diverse, Democratic, and Sustainable Communities. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315779492

Mathews, Freya 2017. The Dilemma of Dualism. Teoksessa MacGregor, Sherilyn (toim.), Routledge Handbook of Gender and Environment. London: Routledge, 54–70. https://doi.org/10.4324/9781315886572-4

Mellor, Mary 2017. Ecofeminist Political Economy: A Green and Feminist Agenda. Teoksessa MacGregor, Sherilyn (toim.), Routledge Handbook of Gender and Environment. London: Routledge, 86–100. https://doi.org/10.4324/9781315886572-6

Mellor, Mary 2021. Ecofeminist Ecosocialism. Teoksessa Brownhill, Leigh, Mauro, Salvatore Engel-Di, Giacomini, Terran, Isla, Ana, Löwy, Michael, Turner, Terisa E. (toim.), Routledge Handbook on Ecosocialism. London: Routledge, 49–56. https://doi.org/10.4324/9780429341427-6

Mies, Maria 1998 [1986]. Patriarchy and accumulation on a world scale: Women in the international division of labour. London: Zed.

Mies, Maria 2007. Patriarchy and accumulation on a world scale revisited. International Journal of Green Economics 1 (3/4), 268–275. https://doi.org/10.1504/IJGE.2007.013059

Moore, Jason W. 2015. Capitalism in the Web of Life: Ecology and the Accumulation of Capital. London: Verso.

Nxumalo, Fikile & ross, kihana miraya 2019. Envisioning Black space in environmental education for young children. Race Ethnicity and Education 22 (4), 502–524. https://doi.org/10.1080/13613324.2019.1592837

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet 2018. Helsinki: Opetushallitus [www-lähde]. < https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf > (Luettu 27.9.2021).

Pease, Bob 2021. From Ecomasculinity to Profeminist Environmentalism: Recreating Men’s Relationship with Nature. Teoksessa Pulé, Paul M. & Hultman, Martin (toim.), Men, Masculinities and Earth. Contending with the (m)Anthropocene. Cham: Palgrave Macmillan, 537–558. https://doi.org/10.1007/978-3-030-54486-7_26

Plumwood, Val 1993. Feminism and the mastery of nature. London: Routledge.

Pulkki, Jani 2020. Varsinainen minä ja henkisyys ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina. Kasvatus 51 (3), 302–316 [www-lähde]. < https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012038466 > (Luettu 28.9.2021).

Pulkki, Jani 2021a. Ekososiaalinen hyve-etiikka. Aikuiskasvatus 41 (2), 102–112. https://doi.org/10.33336/aik.109320

Pulkki, Jani 2021b. Ajatuksia ekoindividuaation kasvatusfilosofiasta. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 22, 43–62. https://doi.org/10.30675/sa.90594

Pulkki, Jani, Varpanen, Jan & Mullen, John 2021. Ecosocial Philosophy of Education: Ecologizing the Opinionated Self. Studies in Philosophy and Education 40, 347–364. https://doi.org/10.1007/s11217-020-09748-3

Repo, Laura, Paananen, Maiju, Eskelinen, Mervi, Mattila, Virpi, Lerkkanen, Marja-Kristiina, Gammelgård, Lillemor, Ulvinen, Jyri, Marjanen, Jukka, Kivistö, Anne & Hjelt, Hanna 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [www-lähde]. < https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf > (Luettu 28.9.2021).

Salonen, Arto O. 2012. Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Helne, Tuula & Silvasti, Tiina (toim.), Yhteyksien kirja: Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 134–147.

Salonen, Arto O. & Bardy, Marjatta 2015. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35 (1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118

Sandilands, Catriona 1997. Mother Earth, the Cyborg, and the Queer: Ecofeminism and (More) Questions of Identity. NWSA Journal 9 (3), 18–40. https://www.jstor.org/stable/4316528

Siljander, Pauli 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Tampere: Vastapaino.

Strapko, Noel, Hempel, Lynn, Macllroy, Kelsea & Smith, Keith 2016. Gender Differences in Environmental Concern: Reevaluating Gender Socialization. Society & Natural Resources 29 (9), 1015–1031. https://doi.org/10.1080/08941920.2016.1138563

Tilastokeskus 2021. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus [www-lähde]. < https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_202100_2021_23460_net_p2.pdf > (Luettu 8.4.2022).

Värri, Veli-Matti 2002. Kasvatus ja ”ajan henki”. Tulkintoja psykokapitalismin armottomuudesta. Aikuiskasvatus 22 (2), 92–104. https://doi.org/10.33336/aik.93405

Värri, Veli-Matti 2014. Halun kultivointi ekologisen sivistyksen mahdollisuutena. Teoksessa Saari, Antti, Jokisaari, Olli-Jukka & Värri, Veli-Matti (toim.), Ajan kasvatus: Kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere: Tampere University Press, 87–122.

Värri, Veli-Matti 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Watson, Katherine 2005. Queer Theory. Group Analysis 38 (1), 67–81. https://doi.org/10.1177/0533316405049369

Xiao, Chenyang & McCright, Aaron M. 2015. Gender Differences in Environmental Concern: Revisiting the Institutional Trust Hypothesis in the USA. Environment and Behavior 47 (1), 17–37. https://doi.org/10.1177/0013916513491571