Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti

Reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle

Kirjoittajat

• Minna Körkkö Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4248-1434
• Laura Ketonen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-2821-0179

DOI: https://doi.org/10.33350/ka.116947

Avainsanat:

reflektiivisyys, opettajan osaaminen, transformatiivinen oppiminen, holistinen näkökulma

Abstrakti

Reflektio on keskeinen opettajan oppimisen edesauttaja. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on havaintomme, että opettajankoulutuksessa reflektiota tarkastellaan usein pelkkänä ammatillisen kehittymisen välineenä, jonka avulla opettaja kehittää työtään ja itseään opettajana. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka reflektio kytkeytyy opettajan laaja-alaiseen osaamiseen ja miten reflektiotaito kehittyy osana osaamista. Artikkelissamme käsittelemme reflektiivisyyttä tarkastelemalla moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (MAP). Tavoitteena on tutkia reflektion suhdetta MAP-mallin opettajan osaamisalueisiin. Analyysissa tarkastelemme MAP-mallin perustana olevaa kirjallisuutta kahden reflektiomallin näkökulmasta: Mezirowin transformatiivisen oppimisen teorian sekä Korthagenin holistisen lähestymistavan. Tutkimustulostemme mukaan reflektio kytkeytyy opettajan kaikkiin osaamisalueisiin tilannesidonnaisten taitojen (havaitseminen, tulkinta, päätöksenteko) sekä ammatillisten käytäntöjen kautta. Havaitsimme myös, että analysoimamme aineiston reflektiokuvauksista puuttui lähes kokonaan Mezirowin kriittisen reflektion taso, mutta Korthagenin malli oli aineistossa laajasti edustettuna. Tulkintamme mukaan reflektio voidaan ymmärtää itsenäisenä osaamisalueena, jonka kehittymistä tulee tukea. Tutkimus ottaa kantaa, mitä tämä tarkoittaa MAP-mallin ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta.