”Harhaantuneiden ja eksyneiden parantaja” – Luostanlinna irtolaisten kasvatuskokeiluna 1859–1880

Kirjoittajat

  • Päivi Pukero Joensuun yliopisto

Abstrakti

Vankeinhoidon tavoitteeksi nostettiin 1800-luvun alussa vankien parantaminen ja kasvattaminen. Rangaistuslaitoksien kasvatusperiaatteet jätetään usein historiantutkimuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi on syntynyt käsitys, että ne olivat pelkkää sanahelinää. Tässä artikkelissa tarkastellaan Kuopion läänin työkomppanian eli Luostanlinnan (18591880) kasvatustoimintaa ja tavoitteiden lähtökohtia. Laitos oli aikanaan edistyksellinen kokeilu ja sen kasvatus perustui progressiiviseen menettelyyn, joka noudatti kolmea päälinjaa: eristämistä, progressiota ja kouluttamista. Toiminnan tavoitteena oli kasvattaa irtolaisista hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2008-03-01

Viittaaminen

Pukero, P. (2008). ”Harhaantuneiden ja eksyneiden parantaja” – Luostanlinna irtolaisten kasvatuskokeiluna 1859–1880. Kasvatus & Aika, 2(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68140