Epistemologisten uskomusten ja formaalin ajattelun välinen yhteys toisen asteen akateemisessa koulutuksessa

Kirjoittajat

• Risto Hotulainen Helsingin yliopisto
• Julius Telivuo

Abstrakti

Oppiminen ei tapahdu pelkästään intuition varassa, vaan oppimista ohjaavat myös oppijoiden käsitykset itsestään oppijoina sekä tiedon ja oppimisen luonteesta. Toisin sanoen oletamme, että opiskelijoiden kognitiiviset taidot ja koulumenestys ovat yhteydessä heidän ajatuksiinsa tiedon ja oppimisen luonteesta eli heidän epistemologisiin uskomuksiinsa. Tutkimus piaget’laisen, mitatun formaalisen ajattelutason ja mitatun epistemologisten uskomusten välisestä yhteydestä on toistaiseksi ollut vähäistä. Epistemologisten uskomusten mittaamiseen käytimme Schommerin (1990) kyselylomaketta, joka koostuu viidestä dimensiosta: 1) yksinkertainen/kompleksinen tieto, 2) varma/epävarma tieto, 3) usko/kriittisyys auktoriteettia kohtaan, 4) synnynnäinen/ei-synnynnäinen oppimiskyky ja 5) oppimisen nopeus/työteliäisyys. Lähtökohtaisena oletuksena on, että edellä esitetyistä dimensiokohtaisista sanapareista jälkimmäiset käsitteet luonnehtivat oppimista tukevia käsityksiä, kun taas sanaparien ensimmäiset käsitteet edustavat oppimisen kannalta vähemmän edullisia epistemologisia uskomuksia. Formaalin oppimisen tason mittaamiseen käytimme piaget’laiseen traditioon perustuvaa mittaria, jonka avulla arvioidaan testihenkilön taitoa kontrolloida muuttujia tieteellistä päättelyä mittaavissa tehtävissä (Hautamäki et al., 2014). Lisäksi oppilaita pyydettiin ilmoittamaan viimeisimmät arvosanansa äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Tutkimuksen otos muodostui pääkaupunkiseudun kahden eri lukion toisen luokan oppilaista (N = 132, 77 tyttöjä), joiden keski-ikä oli 17 vuotta. Tilastollisesti analysoitujen tulosten mukaan kolme uskomusdimensiota viidestä – tieto on kompleksista, tieto on epävarmaa ja oppiminen on työlästä – olivat positiivisesti yhteydessä saavutettuun formaalisen ajattelun tasoon. Koulumenestykseen epistemologisilla uskomuksilla ei ollut yhtä voimakasta yhteyttä kuin formaaliin ajatteluun. Huolimatta korrelaatiotutkimuksen luonteesta oletamme, että korkeampi mitattu ajattelutaso edesauttaa myönteisten epistemologisten muodostumista, ja että kielteiset epistemologiset uskomukset voivat hidastaa ja jopa estää formaalin ajattelutason saavuttamista. Tutkimustulosten käytäntöön soveltaminen kohdistuu kasvatus- ja opetustyön ammattilaisiin ja siihen miten heidän tulisi toimia, jotta lasten ja oppilaiden epistemologiset käsitykset muodostuisivat mahdollisimman suopeiksi oppimiselle.