Toimintavalmiusajattelu nuorisotyön, kasvatuksen ja opetuksen kentillä
kokonaisvaltainen näkökulma nuorten hyvinvoinnin edistämiseen?
Avainsanat:
koulu, nuorisotyö, nuoret, tiedonalalähtöinen opetus, toimintavalmiusAbstrakti
Artikkelissa analysoidaan sitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin edistää niin koulussa kuin nuorisotyössä tukemalla heidän inhimillisiä toimintavalmiuksiaan. Tarkastelu perustuu Amartya Senin esittämään ja myöhemmin Martha Nussbaumin edelleen kehittämään Capability Approach -ajatteluun eli toimintavalmiusajatteluun. Teoreettisesti painottuneessa artikkelissa avataan toimintavalmiusajattelun lähtökohtia sekä tarkastellaan sitä, millaisia näkökulmia se tarjoaa yksilön toimijuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tarkemmin selvitetään sitä, miten ajattelutapaa on sovellettu toisaalta nuorisotyössä, toisaalta kasvatustieteen ja koulun konteksteissa. Esimerkkeinä tästä artikkelissa esitellään kahta käytännön tapausta, joista toinen tulee nuorisotyön ja toinen maantieteen kouluopetuksen kentältä. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka toimintavalmiusajattelun soveltaminen nuorisotyön ja kouluopetuksen välisen yhteistyön hahmottamiseen on vasta alussa. Samalla kuitenkin osoitetaan, kuinka toimintavalmiusajattelun keskeiset elementit soveltuvat koulun ja nuorisotyön välisen yhteistyön analyysiin ja kuinka lähestymistavalla pystytään rakentamaan siltoja tiedonalalähtöisen opetuksen ja nuorten elämismaailman välille.
Viittaaminen
Copyright (c) 2019 Kasvatus & Aika
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.