Oppimisen avoimuus korkeakouluissa

Kirjoittajat

• Kaisu Clarot Oulun yliopisto
• Päivi Helminen Helsingin yliopiston kirjasto

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.80215

Avainsanat:

Avoin oppiminen, avoimet opetusmateriaalit, onlinelähteet, korkeakoulutus

Abstrakti

Avoin julkaiseminen on tutkijoille tuttua ja opinnäytteitä on avoimesti saatavilla verkossa. Open access -aineistojen käyttö opetuksessa on avoimen tieteen toteuttamista käytännössä. Tulevaisuudessa avoimet oppimateriaalit ovat entistä tärkeämpiä, koska ostettujen aineistojen hinnat nousevat. Avoin oppiminen voi tarkoittaa eri asioita eri oppimisen konteksteissa: se voi tarkoittaa kaikille mahdollisuutta oppia tai pedagogisia ratkaisuja, joissa toimijuus ja vastuu jakautuvat. Oppimateriaalien ja opetuksen työkalujen avoin saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on yksi näkökulma avoimeen oppimiseen. Jotta opettaja voi julkaista omia oppimateriaalejaan vapaasti verkossa, hän tarvitsee taitoja teknologiasta, pedagogiikasta ja sisällöstä sekä hänen täytyy tuntea tekijänoikeusasiat.  Nykyisten perusohjelmistojen ja Creative Commons -lisenssien hallitseminen ovat lähtökohta tehdä avointa oppimateriaalia. Monet yliopistot julkaisevat verkossa avoimesti kokonaisia kursseja. Avoimet materiaalit ja kurssit parantavat opetuksen laatua ja tuovat näkyvyyttä sekä opettajalle että yliopistolle. Avointen oppimateriaalien käytön edistämiseksi on meneillään hanke, jossa tuotetaan kaikille koulutusasteille yhteinen digitaalinen palvelu, josta avoimia oppimateriaaleja voi hakea ja johon avoimia oppimateriaalejaan voi tallentaa.  

Lähdeviitteet

Ala-Kyyny, Juuso 2017. Kaksitoista tapaa tuoda avointa tiedettä opetukseen [www-lähde]. < https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2017/11/29/kaksitoista-tapaa-toteuttaa-avointa-tiedetta-opetuksessa> (luettu 19.06.2019) (kts. kaikki haastattelut osoitteessa

< https://blogs.helsinki.fi/librarynews/tag/oahaaste >).

Ala-Kyyny, Juuso 2018. Koulutusohjelmat etsivät tapoja tuoda avointa tiedettä perusopintoihin pilottihankkeessa [www-lähde]. <https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/avoimen_tieteen_koulutuspilotti_kevat2018 > (luettu 19.06.2019).

Avointen oppimateriaalien edistäminen [www-lähde]. < https://aoe.fi > (luettu 19.06.2019).

Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen. Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän webinaari 13.5.2019 [www-lähde]. < https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=95196226 > (luettu 19.06.2019).

Bueno de la Fuente, Gema. What is Open Science? Introduction [www-lähde]. < https://www.fosteropenscience.eu/content/what-open-science-introduction > (luettu 19.06.2019).

Helsingin yliopiston kirjasto. Editori – Avoimen julkaisemisen palvelu [www-lähde]. < https://journals.helsinki.fi > (luettu 19.06.2019).

ImagOA. Avoin tiede ja kuvien käyttö. [www-lähde]. <https://libguides.aalto.fi/imagoa> (Luettu 19.06.2019).

Kopiosto. Kopiraittila [www-lähde]. < https://kopiraittila.fi > (luettu 19.06.2019).

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:35 [www-lähde].

< https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/181024_OKM_rahoitusraportti_web.pdf/44cd4514-8627-1ba7-029f-4ab712f40763/181024_OKM_rahoitusraportti_web.pdf > (luettu 25.9.2019).

Public Knowledge Project. Open Journal Systems [www-lähde]. < https://pkp.sfu.ca/ojs > (luettu 19.06.2019).

Tieteellisten seurain valtuuskunta. Avoin tiede [www-lähde]. < https://avointiede.fi/fi/oppiminen/asiantuntijaryhma > (luettu 19.06.2019).