Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään
DOI:
https://doi.org/10.23990/sa.103240Avainsanat:
toimintarajoitteet, koronaepidemia, ulkomaalaistausta, yhdenvertaisuusAbstrakti
Systemaattisesti kerättyä tietoa siitä, miten epidemian torjunta- ja rajoitustoimet vaikuttavat toimintarajoitteisten ihmisten elämään on saatavilla niukasti. Tässä tutkimuksessa kuvaamme näitä vaikutuksia toimintarajoitteisiin ihmisiin koko väestössä, ulkomaalaistaustaisessa väestössä sekä henkilökohtaista apua saavien vammaisten ihmisten ryhmässä.
Tutkimus perustuu kolmeen tuoreeseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään väestöä edustavaan aineistoon: FinSote 2020 -tutkimukseen, FinTerveys 2017-seurantatutkimukseen sekä ulkomaalaistaustaisen väestön osalta MigCOVID-tutkimukseen. Lisäksi käytettiin henkilökohtaista apua saavien vaikeavammaisten ihmisten tutkimusta. Tutkittavat vastasivat koronapandemian vaikutuksia koskeviin kyselyihin vuoden 2020 viimeisinä tai vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina. Analyyseissä verrattiin toimintarajoitteisten ihmisten tilannetta muuhun väestöön. Tulokset esitetään ikäryhmittäin mallivakioituina prevalensseina perustuen logistisiin regressioanalyyseihin.
Toimintarajoitteiset ihmiset kokivat muuta väestöä yleisemmin yksinäisyyden ja univaikeuksien lisääntyneen koronaepidemian aikana. He myös raportoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen useammin kuin muut. Huolet tartunnan saamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämätön saanti olivat yleisempiä toimintarajoitteisilla kuin muilla. Monet epidemian epäsuotuisista vaikutuksista korostuivat ulkomailla syntyneillä toimintarajoitteisilla ja vaikeavammaisilla ihmisillä.
Koronaepidemia uhkaa lisätä toimintarajoitteisten ihmisten eriarvoisuutta. Epidemia on osoittanut, että toimintarajoitteisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on otettava paremmin huomioon vastaavanlaisissa kriisitilanteissa. Luotettavaan tietoon perustuvat toimintaohjeet auttaisivat kuntia yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Lähdeviitteet
(1) Kestilä L, Härmä V, Rissanen P, toim. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020. Luettu 25.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(2) Okonkwo NE, Aguwa UT, Jang M, ym. COVID-19 and the US response: accelerating health inequities. BMJ Evid Based Med 2020 Jun 3. Online ahead of print. doi:10.1136/bmjebm-2020-111426
(3) Sosiaalibarometri 2020. Anne Eronen, Heikki Hiilamo, Katja Ilmarinen, ym. Sosiaalibarometri. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Helsinki 2020. Luettu 3.3.2021. https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2020/
(4) Nurmi-Koikkalainen P, Hintsala S, Voutilainen M. Vammaisten henkilöiden hyvinvointi ja palvelut. Teoksessa: Kestilä L, Härmä V, Rissanen P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutuksethyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020, 125–129. Luettu25.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(5) United Nations. Policy Brief: A Disability-Inclusive Response to COVID-19. 2020. Luettu 25.2.2021. https://unsdg.un.org/resources/policy-brief-disability-inclusive-response-covid-19
(6) World Health Organization. Disability considerations during the COVID-19 outbreak. WorldHealth Organization. Luettu 25.2.2021. https://apps.who.int/iris/handle/10665/332015.
(7) World Health Organization and World Bank. World report on disability. Geneva: World Health Organisation. 2011.
(8) Sainio P, Sääksjärvi K, Nurmi-Koikkalainen P, ym. Toimintarajoitteisuuden yleisyys ja toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointi – tuloksia Terveys 2011 -tutkimuksesta. Teoksessa: Nurmi-Koikkalainen P, Ahola S, Gissler M, ym. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta. Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi 38/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;2017, 34–52. Luettu 25.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-946-0
(9) Gissler M ja Sainio. Vammaisia on työikäisistä suomalaisista 7 tai 29 prosenttia. THL-blogi 10.3.2016. Luettu 25.2.2021. https://blogi.thl.fi/vammaisia-on-tyoikaisista-suomalaisista7-tai-29-prosenttia/
(10) WHO. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Helsinki; 2004. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595
(11) Nurmi-Koikkalainen P: Vammaisuus käsitteenä ja ilmiönä. Teoksessa: Nurmi-Koikkalainen P, Ahola S, Gissler M, ym. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta. Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi 38/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;2017, 10–11. Luettu 25.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-946-0
(12) Era S, Tiilikainen E, Tarvainen M, ym. Vanhuuden ja vammaisuuden risteyksessä – yhteistä kieltä etsimässä. Yhteiskuntapolitiikka 2020;85(4):437–442. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669800
(13) Vammaissopimus, SopS 26-27/2016. https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027
(14) Washington Group: WG Short Set on Functioning. Luettu 1.3.2021. https://www.washingtongroup-disability.com/question-sets/wg-short-set-on-functioning-wg-ss/.
(15) Kuper H ja Heydt P: The missing billion: access to health services for 1 billion people with disabilities. London School of Hygiene & Tropical Medicine 2019. Luettu 2.3.2021. https://www.lshtm.ac.uk/TheMissingBillion
(16) Emerson E, Fortune N, Llewellyn G, ym. Loneliness, social support, social isolation and wellbeing among working age adults with and without disability: Cross-sectional study. Disability and health journal 2021;14(1):100965. doi: 10.1016/j.dhjo.2020.100965
(17) Sainio P, Parikka S, Pentala-Nikulainen O, ym. Toimintarajoitteisten ihmisten kokemuksia terveyspalveluista. Kirjassa: Kestilä L ja Karvonen S (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2019, 246–264. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
(18) Banks LM, Kuper H, Polack S. Poverty and disability in low- and middle-income countries: A systematic review. PLoS ONE 2017;12(12): e0189996. doi: 10.1371/journal.pone.0189996
(19) Kendall E, Ehrlich C, Chapman K, ym. Immediate and Long-Term Implications of the COVID-19 Pandemic for People With Disabilities. Am J Public Health 2020;110(12):1774-1779.
doi: 10.2105/AJPH.2020.305890
(20) Armitage R, Nellums LB. The COVID-19 response must be disability inclusive. Lancet Public Health 2020 May;5(5):e257-1. Epub 2020 Mar 27. doi: 10.1016/S2468-2667(20)30076-1
(21) Office of National Statistics, UK: Office for National Statistics. Updated estimates of coronavirus (COVID-19) related deaths by disability status, England: 24 January to 20 November 2020. 11 Feb 2021. Luettu 1.3.2021 https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/deaths/articles/coronaviruscovid19relateddeathsbydisabilitystatusenglandandwales/24januaryto20november2020.
(22) Henderson A, Fleming M, Cooper S, ym. COVID-19 infection and outcomes in a population-based cohort of 17,173 adults with intellectual disabilities compared with the general population. doi: 10.1101/2021.02.08.21250525
(23) Kuusio H, Seppänen A, Jokela S, ym. (toim.) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Raportti 1/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2019. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-034-1
(24) Castaneda A, Rask S, Koponen P, ym. (toim.) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4
(25) World Health Organization. ApartTogetherSurvey. Preliminary overview of refugees and migrants self-reported impact of COVID-19. WHO, 2020. Luettu 1.3.2021. https://www.who.int/publications/i/item/9789240017924
(26) Skogberg N, Hussein I, Castaneda A. Impact of Covid-19 human mobility restrictions on migrant origin population in Finland. Kirjassa: Sirkeci I, Cohen JH (toim.) COVID-19 and Migration: Understanding Pandemic and Human Mobility. Published: 11 November 2020 [Migration Series: 23]. Paperback: ISBN: 978-1-912997-59-6, Hardcover: ISBN: 978-1-912997-71-8, Digital: ISBN: 978-1-912997-60-2.
(27) Verduzco-Gutierrez M, Lara AM, Annaswamy TM. When Disparities and Disabilities Collide: Inequities during the COVID-19 Pandemic. Pm&R 2020. Apr;13(4):412-414. doi: 10.1002/pmrj.12551
(28) Lund EM, Forber-Pratt AJ, Wilson C, ym. The COVID-19 pandemic, stress, and trauma in the disability community: A call to action. Rehabil Psychol 2020 Nov;65(4):313-322. doi: 10.1037/rep0000368
(29) Vammaispalveluiden käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja
(30) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 8 c § (19.12.2008/981). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380#P8c
(31) Sotkanet-tietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 2020. Luettu 1.3.2021. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
(32) Reed NS, Meeks LM, Swenor BK. Disability and COVID-19: who counts depends on who is counted. The Lancet Public Health 2020;5(8):e423. doi: 10.1016/S2468-2667(20)30161-4
(33) Boyle CA, Fox MH, Havercamp SM, ym. The public health response to the COVID-19 pandemic for people with disabilities. Disabil Health J 2020 Jul;13(3):100943. doi: 10.1016/j.dhjo.2020.100943
(34) Martín-Cano MDC, Sampedro-Palacios CB, Ricoy-Cano AJ, ym. Superdiversity and Disability: Social Changes for the Cohesion of Migrations in Europe. International journal of environmental research and public health 2020;17(18):6460.
doi: 10.3390/ijerph17186460
(35) FinSote-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finsote-tutkimus.
(36) Parikka S, Koskela T, Ikonen J, ym. Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut - FinSote 2020 : Aikuisten palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa alueellisia eroja. Tilastoraportti 16/2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731871
(37) FinTerveys 2017 –seurantatutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-finterveys-tutkimus/finterveys-2017-seurantatutkimus
(38) Borodulin K ja Sääksjärvi K. (toim.) FinHealth 2017 Study – Methods. Raportti 17/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019. Luettu 15.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-449-3
(39) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, ym. (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Raportti 4/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2018. Luettu 15.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
(40) Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin –tutkimus (MigCOVID). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/koronaepidemian-vaikutukset-ulkomailla-syntyneiden-hyvinvointiin-migcovid-
(41) Vammaisten henkilöiden kokemukset koronaepidemian aikana – kysely henkilökohtaisen avun käyttäjille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-henkiloiden-kokemukset-koronaepidemian-aikana-kysely-henkilokohtaisen-avun-kayttajille
(42) Berger N, Robine J. M, Ojima T, ym. Harmonising summary measures of population health using global survey instruments. Journal of Epidemiology and Community Health 2016;70:1039–1044. doi: 10.1136/jech-2015-206870
(43) Kreuter F, Valliant R. A survey on survey statistics: What is done and can be done in Stata. Stata Journal. 2007;7:1–21. doi: 10.1177/1536867X0700700101
(44) Seaman SR, White IR. Review of inverse probability weighting for dealing with missing data. Stat Methods Med Res. 2013;22:278–95. doi: 10.1177/0962280210395740
(45) Härkänen T, Karvanen J, Tolonen H, ym. Systematic handling of missing data in complex study designs–experiences from the Health 2000 and 2011 Surveys. J Appl Stat. 2016;43:2772–90. doi: 10.1080/02664763.2016.1144725
(46) Long JS, Freese J. Regression models for categorical dependent variables using Stata (3rd ed.). College Station, TX: Stata Press; 2014.
(47) Williams R. Using the margins command to estimate and interpret adjusted predictions and marginal effects.Stata J. 2012;12:308–331. doi: 10.1177/1536867X1201200209
(48) Der G, Everitt, BS. A Handbook of Statistical Analyses Using SAS (3rd ed.). London, UK: Chapman & Hall/CRC; 2008.
(49) Grandner M. Sleep, Health, and Society. Sleep Med Clin. 2017 March ; 12(1): 1–22. doi: 10.1016/j.jsmc.2016.10.012
(50) Saari J.(toim.) Yksinäisten Suomi. Gaudeamus: 2016.
(51) Suvisaari J, Lundqvist A, Linnaranta O, ym. Mieliala ja epidemiatilanteeseen liittyvät huolet. Teoksessa: Kestilä L, Härmä V, Rissanen P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020, 16–21. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(52) Lehtisalo J, Palmer K, Mangialasche F, ym. Changes in lifestyle, behaviors, and risk factors for cognitive impairment in older persons during the first wave of the coronavirus disease 2019 pandemic in Finland: Results From the FINGER Study. Front. Psychiatry 2021;12:624125. doi: 10.3389/fpsyt.2021.624125
(53) Lebrasseur A, Fortin-Bedard N, Lettre J, ym. Impact of COVID-19 on people with physical disabilities: A rapid review. Disability and Health Journal. doi: 10.1016/j.dhjo.2020.101014
(54) Tilannekatsaus valtioneuvostolle. Kehitysvammaliitto, Tukiliitto, FDUV, Autismiliitto, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, 2020. Julkaisematon aineisto.
(55) Kehusmaa S, Hammar T, Borodulin K, ym. Iäkkäiden hyvinvointi ja palvelut. Teoksessa: Kestilä L, Härmä V, Rissanen P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020, 119–124. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(56) Drum C, Oberg A, Cooper K, ym. COVID-19 & Adults with Mobility Disabilities: Health and Health Care Access Online Survey Report. Rockville, MD: American Association on Health and Disability; 2020. Luettu 1.3.2021. https://www.aahd.us/wp-content/uploads/2020/05/COVID-19_Summary_Report.pdf
(57) Nurmi-Koikkalainen P, Korhonen M, Väre A. Vammaisten henkilöiden kokemuksia koronaepidemian ajalta – tuloksia henkilökohtaisen avun asiakaskyselystä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 24/2021. Luettu 30.6.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-657-2
(58) Sosiaalihuollon tilannekuvan viikkoseuraukset. Luettu 30.6.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/koronaepidemian-sosiaaliset-vaikutukset-heikoimmassa-asemassa-oleviin-asiakkaisiin-ja-heidan-palveluihinsa/sosiaalihuollon-tilannekuvan-viikkoseuranta
(59) Jeste S, Hyde C, Distefano C, ym. Changes in access to educational and healthcare services for individuals with intellectual and developmental disabilities during COVID-19 restrictions. Journal of Intellectual Disability Research 2020 NOV;64(11):825-833.
doi: 10.1111/jir.12776
(60) Umucu E, Lee B. Examining the impact of COVID-19 on stress and coping strategies in individuals with disabilities and chronic conditions. Rehabil Psychol 2020;65(3):193-198. doi: 10.1037/rep0000328
(61) Sabatello M, Burke TB, McDonald KE, ym. Disability, Ethics, and Health Care in the COVID-19 Pandemic. Am J Public Health 2020;110(10):1523-1527. doi: 10.2105/AJPH.2020.305837
(62) World Health Organization. Guidance for managing ethical issues in infectious disease outbreaks. World Health Organization; 2016. Luettu 1.3.2021. https://apps.who.int/iris/handle/10665/250580
(63) Reichenberger V, Alburquerque, MDSV, David RB, ym. The challenge of including people with disabilities in the strategy to address the COVID-19 pandemic in Brazil. Epidemiol Serv Saude 2020 Nov 27;29(5):e2020770.
doi: 10.1590/S1679-49742020000500023
(64) Haque OS, Stein MA. COVID-19 Clinical Bias, Persons with Disabilities, and Human Rights. Health Hum Rights 2020;22(2):285-290.
(65) Andrews EE, Ayers KB, Brown KS, ym. No body is expendable: Medical rationing and disability justice during the COVID-19 pandemic. Am Psychol 2020:No Pagination Specified. doi: 10.1037/amp0000709
(66) Santos MABD, Moreira RDS, Faccio PF, ym. Factors associated with elder abuse: a systematic review of the literature. Ciencia & Saude Coletiva 2020;25(6):2153–2175. doi: 10.1590/1413-81232020256.25112018
(67) Lund E. Interpersonal Violence Against People With Disabilities: Additional Concerns and Considerations in the COVID-19 Pandemic. Rehabilitation Psychology 2020;65(3):199–205. doi: 10.1037/rep0000347
(68) Emerson E, Stancliffe R, Hatton C, ym. The impact of disability on employment and financial security following the outbreak of the 2020 COVID-19 pandemic in the UK. J Public Health (Oxf) 2021 Jan 12.doi: 10.1093/pubmed/fdaa270
(69) Honkatukia J. Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset kansantalouteen. Teoksessa: Kestilä L, Härmä V, Rissanen P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020, 145–150. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(70) Whitehead M, Taylor-Robinson D, Barr B. Poverty, health, and covid-19. Yet again, poor families will be hardest hit by the pandemic’s long economic fallout. BMJ 2021;372:n376 doi: 10.1136/bmj.n376
(71) Flynn S. Perspectives on austerity: the impact of the economic recession on intellectually disabled children. Disabil Soc. 2017;32(5):678–700. doi: 10.1080/09687599.2017.1310086
(72) Malli MA, Sams L, Forrester-Jones R, ym. Austerity and the lives of people with learning disabilities. A thematic synthesis of current literature. Disabil Soc. 2018;33(9):1412–1435. doi: 10.1080/09687599.2018.1497950
(73) Kivipelto M, Karjalainen P, Partanen A, ym. Sosiaalisesti vaikeassa tilanteessa olevien työikäisten hyvinvointi. Teoksessa: Kestilä L, Härmä V, Rissanen P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020, 56–63. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-578-0.
(74) World Health Organization. Guidance note on disability and emergency risk management for health. 2013. Luettu 1.3.2021. https://www.who.int/publications/i/item/guidance-note-on-disability-and-emergency-risk-management-for-health
(75) Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2020–2023. STM:n julkaisuja 2021:2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö; 2021. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8459-2
(76) Tanhua H. Vammaispalvelut 2019 – Kuntakyselyn osaraportti. Tilastoraportti 37/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 1.3.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100878364
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin pysyvät kirjoittajille kustannussopimuksen mukaisesti. Tätä aineistoa saa jakaa, kopioida ja tulostaan Kopioston kopiointiluvan mukaisesti. Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla alustalla.
