Arjen auttajien matkassa – kotihoito ammattilaisten silmin

Kirjoittajat

• Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulu
• Sirpa Salin Tampereen ammattikorkeakoulu
• Sari Teeri Satakunnan ammattikorkeakoulu

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.111876

Avainsanat:

kotihoito, ammattilaiset, kotihoitopalvelut, hoivatyö

Abstrakti

Suomessa taataan iäkkäälle mahdollisuus asua kodissaan myös sairaana ja toimintakyvyn rajoittuessa kotihoidon palveluiden avulla. Iäkkäiden määrän lisääntyessä kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa edelleen ja ammattilaisia kotihoitoon tarvitaan lisää. Kotihoitotyön imago on heikko ja alaa vaivaa työvoimapula. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että kotihoitotyöhön sisältyy fyysistä ja henkistä kuormitusta aikapaineen ja rajallisten resurssien vuoksi. Nämä huomiot nousevat esille usein myös julkisessa keskustelussa. Sen sijaan työn mielekkyyttä lisäävät piirteet, kuten läheinen kontakti asiakkaisiin, työn vaihtelevuus ja autonomia, ovat vähemmän esillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotihoidon ammattilaisten kokemuksia työstään. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä, alan vetovoiman lisäämisessä sekä alan julkisuuskuvan laajentamisessa aiempaa myönteisemmäksi.

Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, etäkokoussovelluksen avulla kahden maakunnan alueelta vuonna 2020 osana Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanketta. Osallistujina oli yhteensä 30 kotihoidon ammattilaista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten kotihoidon ammattilaiset kuvaavat työtään. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Tulokset osoittavat, että kotihoitotyötä tehdään asiakaslähtöisen työskentelyn kautta vaihtelevassa ja monimuotoisessa työympäristössä. Kotihoitotyön imago on heikko. Työskentely edellyttää joustavaa työn organisointia sekä osaamista muuttuvissa ja yllätyksellisissä tilanteissa. Kotihoidon kehittämiskohteita ovat kuntouttavan ja moniammatillisen työotteen lisääminen, asiakaslähtöisten teknologioiden hyödyntäminen, joustavuuden lisääminen palveluiden toteuttamisessa sekä alalle tulevien perehdyttäminen ja mentorointi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä sekä yhteiskunnallisesti kotihoidon julkisuuskuvan laajentamisessa. Näillä toiminnoilla on mahdollista lisätä kotihoitotyön veto- ja pitovoimaa.

Lähdeviitteet

(1) Sosiaalihuoltolaki, 30.12.2014/1301. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

(2) Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

(3) Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Luettu 3.8.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

(4) Saukkonen S-M, Mölläri K, Puroharju T. Kotihoito 2020: Yli puolella säännöllisen kotihoidon asiakkaista palvelujen käyttö on päivittäistä. Tilastoraportti 27/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090645178

(5) Rissanen P. Ikäihmisten hoiva: säästääkö kotihoito kunnille? Ppt-esitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Luettu 24.5.2021. https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/11/Ik%C3%A4-verkosto-14.11.2018-Pekka-Rissanen-S%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4k%C3%B6-kotihoito-kunnille.pdf

(6) Groop J, Hakala A-M, Ikonen M ym. Kukoistava kotihoito on tahdon asia! Hanke julkaisu, 2018. Luettu 2.8.2021. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwiQnKmW8pTyAhVp-yoKHU5aAcoQFjAAegQIAxAD&url=http%3A%2F%2Fwww.ks2021.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2018%2F10%2FKukoistava-kotihoito-on-tahdon-asia.pdf&usg=AOvVaw1NHS0v6zY2vi4jOTMS4hHa

(7) Hammar T, Mielikäinen L, Alastalo H. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44, joulukuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

(8) Salin S, Laaksonen H. ‘Bringing Older Informal Caregivers and Recipients to the Digital Age: Experiences of Using Digital Services’ Technol Disabil 2019;31:115–127.

DOI: 10.3233/TAD-190230

(9) Ryynänen OP, Vauramo E, Malmi T ym. Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2020. https://kaks.fi/julkaisut/sote-ja-ikaantymisen-ongelmat-selviamispolun-etsintaa/

(10) Lähteenmäki J, Niemelä M, Hammar T ym. Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli) 2020. VTT technology 373.

DOI: 10.32040/2242-122X.2020.T373

(11) Glomsås HS, Knutsen IR, Fossum M, ym. User involvement in the implementation of welfare technology in home care services: The experience of health professionals-A qualitative study. J Clin Nurs 2020;29:4007–4019.

doi: 10.1111/jocn.15424.

(12) Sallinen M, Hentonen O, Teeri S. Ethical dilemmas related to the use of safety technology in service house environments. Scand J Caring Sci 2020;34:199–205.

doi: 10.1111/scs.12721.

(13) Groop J, Ketokivi M, Mahesh Guptac M ym. Improving home care: Knowledge creation through engagement and design. J Oper Manag 2017;53-55:9–22. https://doi.org/10.1016/j.jom.2017.11.001

(14) Kröger T, Van Aerschot L, Puthenparambil J. Hoivatyö muutoksessa: Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto, YFI julkaisuja 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8

(15) Perkiö-Mäkelä M, Vauhkonen A, Kupari S ym. Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi. Itä-Suomen yliopisto 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3732-2

(16) Tekes. Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon. Tekes -kehityshanke, 2014. https://www.nhg.fi/wp-content/uploads/2014/06/2014_03_25__Kotihoito_2020_-_10_askeleen_ohjelma_kotihoitoon.pdf

(17) Yle-uutinen. Kuka hoitaisi iäkkäät? 10.2.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11749284

(18) Rytkönen A. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0829-2

(19) Alders P. Self-managed care teams to improve community care for frail older adults in the Netherlands. Int J Care Coord 2015;18:57–61. https://doi.org/10.1177/2053434515614429

(20) Gudnadottir M, Bjornsdottir K, Jonsdottir S. Perception of integrated practice in home care services. Int J Integr Care 2019;27:73–82.

https://doi.org/10.1108/JICA-07-2018-0050

(21) Martinsen B, Mortensen A, Norlyk A. Nordic homecare nursing from the perspective of homecare nurses—a meta-ethnography. Br J Community Nurs 2018;23:597–604.

doi: 10.12968/bjcn.2018.23.12.597.

(22) Nielsen MS, Jørgensen F. Meaning creation and employee engagement in home health caregivers. Scand J Caring Sci 2016;30:57–64.

doi: 10.1111/scs.12221.

(23) Turjamaa R. Older people's individual resources and reality in home care. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1616-7

(24) Hautsalo K, Rantanen A, Kaunonen M ym. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset kotihoidosta. Tutkiva hoitotyö 2016;14:4–12.

(25) Kariniemi K, Siira H, Kyngäs H ym. "Vanhakin on ihminen": ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 2020;34:24–40. https://doi.org/10.23989/gerontologia.80436

(26) Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hanke. Luettu 3.9.2021 https://vetojapitokotihoito.samk.fi/

(27) Mäntyranta T, Kaila M. Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä. Duodecim 2008;124:1507–13.

(28) Pietilä I. Ryhmäkeskustelu. Kirjassa: Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J ym. Tutkimushaastattelun Käsikirja. Tampere, Vastapaino; 2017, 111–130.

(29) TENK. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019.

(30) Kyngäs H, Mikkonen K, Kääriäinen M. (toim.). The application of content analysis in nursing science research. Cham. Springer; 2020.

(31) Miles MB, Huberman AM, Saldana J. Qualitative Data Analysis. A Methods Sourcebook. 4. painos. SAGE publications. INC; 2019.

(32) Tepponen M, Viitikko T, Lehmus R ym. Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki. Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 68/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-456-6

(33) Sosiaali- ja terveysministeriö. Iäkkäiden ihmisten kotona asumista tuetaan teknologialla – kokeiluhankkeet alkavat maaliskuussa. Luettu 27.9.21. https://stm.fi/-/iakkaiden-ihmisten-kotona-asumista-tuetaan-teknologialla-kokeiluhankkeet-alkavat-maaliskuussa

(34) Piers RD, Versluys K, Devoghel J ym. Interprofessional teamwork, quality of care and turnover intention in geriatric care: A cross-sectional study in 55 acute geriatric units. Int J Nurs Stud 2019;91:94–100.

doi: 10.1016/j.ijnurstu.2018.11.011.

(35) Sipiläinen P. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja. Aalto-yliopisto 2011. ISBN: 978-952-60-4226-8 (pdf)

(36) Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotiin annettavien palvelujen ja palveluasumisen maksut. Luettu 24.9.2021. https://stm.fi/maksut-kotipalvelu-kotisairaanhoito

(37) Hahtela N. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Sairaanhoitajaliiton julkaisu 2019. Luettu 7.10.2021. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/tyoolobarometri_2018_web-1.pdf

(38) Jokelainen M. Mentorointi välineeksi osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen organisaatioissa. SLA 2015;52:99–101. https://journal.fi/sla/article/view/52491

(39) Lyhty M. Mentori on uuden työntekijän rinnalla kulkija. Super -verkkolehti 6.4.2018. https://www.superlehti.fi/tyoelama/ammatissa/mentori-on-uuden-tyontekijan-rinnalla-kulkija/

(40) Guba E, Lincoln Y. Competing paradigms in qualitative research. Kirjassa: Denzin N, Lincoln Y. (toim.) Handbook of qualitative research. Thousand Oaks, CA: Sage; 1994, 105–117.