Suomalainen terveyspolitiikka 1900-luvulla: muuttuvat uhkat ja ratkaisut

Kirjoittajat

• Minna Harjula

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen terveyspolitiikan painopisteiden määräytymistä 1900-luvulla analysoimalla ennaltaehkäisevästä terveyspolitiikasta käytyä keskustelua virallisissa asiakirjoissa sekä alan aikakauslehdissä ja oppikirjoissa. Terveyspolitiikan murroskohtien tarkastelu osoittaa, että näkemykset terveydestä, terveysongelmista ja terveyden saavuttamisen keinoista ovat jatkuvasti muuttuneet. Suomalaisen terveyspolitiikan rakentuminen on jäsennetty viiteen osin rinnakkaiseen vaiheeseen. Vuosisadan alussa pääpaino oli kulkutautien lyömisessä hygienian avulla. Rotuhygienia keskittyi 1920-30-luvilla väestön laadun kohentamiseen estämällä perimältään heikon kansanosan lisääntymisen. Sodanjälkeinen väestöpolitiikka panosti lasten ja äitien terveyteen. Kroonisten sairauksien tunnistaminen terveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä nousi 1960-luvulla päämääräksi. 1970-luvulla painopiste asetettiin terveyttä edistäviin yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin. Painopisteiden muuttuessa myös terveyspolitiikan perustelut ovat muuttuneet ja ns. terveyden yhteiskuntasopimus on määrittynyt eri tavoin.