Häpeä ja stigma mielisairaaloiden potilaiden ja heidän omaistensa muistoissa

Kirjoittajat

• Taija Karoliina Maanmieli Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.75490

Avainsanat:

mielisairaalat, häpeä, mielenterveysongelmat, psykiatrinen hoitotyö

Abstrakti

Mielenterveysongelmiin liittyy korostunut häpeän tunne. Erityisesti mielisairaalaan joutuminen on monelle häpeällinen kokemus, josta on vaikeaa puhua. Tässä artikkelissa tarkastelen mielisairaalaan liittyvää häpeää psykiatristen sairaaloiden potilaiden ja heidän omaistensa kirjoittamien muistojen valossa. Artikkeli pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:n Muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista –muistoaineistoon, joka on kerätty 90 eri kirjoittajalta vuosina 2014-15. Muistoista vanhin sijoittuu 1930 –luvulle ja tuoreimmat 2010 –luvulle. Pohdin, miten häpeää kuvataan muistoissa, millaisiin tilanteisiin se liittyy ja miten se rakentuu keruukutsun pohjalta muodostuneessa muistoaineistossa. Muistokeruumateriaalin erityisyys on otettu huomioon aineiston analyysissa liittämällä tekstiin runsaasti aineisto-otteita, joiden kautta lukija saa kokonaisnäkemyksen aineiston luonteesta sekä voi seurata analyysia ja sen johtopäätöksiä. Potilaiden häpeän tunteissa korostuu stigma, joka on rakentunut osaksi omaa identiteettiä. Häpeä kytkeytyy hoitojärjestelmän valtarakenteisiin ja käytettyihin pakkokeinoihin, kuten eristykseen joutumiseen tai vastentahtoiseen psyykenlääkitykseen. Traumaattisia kokemuksia on aineistossa usein kuvattu metaforisen kielen kautta. Koko aineistoa, mutta erityisesti potilaiden omaisten muistoja, sävyttää ajatus häpeän ylisukupolvisuudesta ja taakkasiirtymistä. Vaikka asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat muuttuneet, on häpeä yhä toipumista hankaloittava seikka. Sen vastavoimana voi kuitenkin nähdä toivon, jonka ylläpitämisessä ja herättämisessä potilaan läheiset ja hoitotyöntekijät ovat keskeisessä roolissa.

 

Lähdeviitteet

(1) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto. Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta -muistokeruuaineisto. Koottu 2014–2015 yhteistyössä Kulttuurisen mielenterveystutkimusverkoston kanssa.

(2) Parpola A. Toivo/Häpeä. Psykiatria modernissa Suomessa. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy; 2013, 282.

(3) Joutsenniemi, K. Lähiomaiset ja häpeäleima. Kirjassa: Korkeila J, Joutsenniemi K, Oksanen J, Sailas E. (toim.) Irti häpeäleimasta. Porvoo: Bookwell Oy; 2011, 43–51.

(4) Vuorela M, Aalto I. Häpeäleima tekee elämästä raskaan. Kirjassa: Korkeila J, Joutsenniemi K, Oksanen J, Sailas E. (toim.) Irti häpeäleimasta. Porvoo: Bookwell Oy; 2011, 32–37.

(5) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Luettu 20.9.2018. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi

(6) Korkeila J, Joutsenniemi K, Oksanen J, Sailas E. (toim.), Irti häpeäleimasta. Porvoo: Bookwell Oy; 2011.

(7) Korkeila J, Koski K. Kummat kokemukset, häpeäleima ja psykoosit. Kirjassa: Honkasalo M-L, Koski K. (toim.) Mielen rajoilla. Arjen kummat kokemukset. Turenki: Hansaprint Oy; 2017, 235–267.

(8) Kulmala, A. Kerrottuja kokemuksia leimatusta identiteetistä ja toiseudesta. Tampere: Tampere University Press; 2006. Luettu 13.5.2018. http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6615-2

(9) Jähi, R. Työstää, tarinoida, selviytyä. Vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena. Akateeminen väitöskirja: Tampereen Yliopisto; 2004, 62, 126.

(10) Syväri, S. Kamppailu stigmaa ja syrjäytymistä vastaan – kaksi potilastarinaa. Kirjassa: Helén, I. (toim.) Reformin pirstaleet. Mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen. Jyväskylä: Bookwell Oy; 2011, 231–258

(11) Kinnunen, A. Kohtaamisia kerronnan tilassa. Mielisairaalapotilaita koskevan muistelukerronnan rakentuminen. Elore 2013:20:2, 33-53. Luettu 1.9.2018. http://www.elore.fi/arkisto/2_13/kinnunen.pdf

DOI: 10.30666/elore.79086

(12) Kinnunen A, Hänninen K. Saatteeksi: Hulluus kulttuurisena ilmiönä ja tutkimuskohteena. Elore 2016,23(1) Luettu 12.5.2018. http://www.elore.fi/elore-12016-vol-23-hulluus/saatteeksi-hulluus-kulttuurisena-ilmiona-ja-tutkimuskohteena/

DOI: 10.30666/elore.79239

(13) Tuohela, K. Sielun ja mielen sairaus. Varhaiset psyykkisen sairastamisen omaelämäkerrat Suomessa. Kirjassa: Ahlbeck J, Lappalainen P, Launis K, Tuohela K, Westerlund J. (toim.) Kipupisteissä. Sairaus, kulttuuri ja modernisoituva Suomi. Turku: Utukirjat; 2015, 195–232.

(14) Goffman, E. Stigma: Notes of the Management of Spoiled Identity. New Jersey: Simon and Schuster; 1963, 11–13

(15) Jäntti S, Heimonen K, Kuuva S, Mäkilä A-S. (toim.) Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 125, Jyväskylän yliopisto; 2019.

(16) Honkasalo M-L, Salmi H. (toim.) Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: Turun yliopisto; 2012.

(17) Pöysä, J. Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen. Helsinki: Suomen Kansantietouden tutkijain Seura; 2015, 14, 18– 24, 25.

(18) Maanmieli, K. Suomalaiset käenpesät: väkivallan metaforat ja traumakokemuksen kuvaus mielisairaalamuistoissa. Psykoterapia; 2018a, 37(1), 37–48.

(19) Rechardt E, Ikonen P. Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajana. – Duodecim 1994;110(3):278–286.

DOI: duo: 40053 (94030278)

(20) Janoff-Bulman, R. Characterological versus behavioral self-blame. Inquiries into depression and rape. J Pers Soc Psychol 1979:37: 1798–1809.

DOI:10.1037//0022-3514.37.10.1798.

(21) Greenberg L S, Paivio, S C. Working with the emotions in psychotherapy. New York: Guilford Press; 1997, 243–244, 253–254, 243–244, 253–254.

(22) Tainio, E. "Tulin kuntoutumaan, en olemaan...": nuori mielenterveyskuntoutuja tehostetussa palveluasumisessa - kokemuksia marginaalisuudesta ja köyhyydestä. Lisensiaatin tutkimus: Jyväskylän yliopisto; 2015.

(23) Kallinen K, Pirskainen H, Rautio S. Sensitiivinen tutkimuksessa. Menetelmät, kohderyhmät, haasteet ja mahdollisuudet. Tallinna: United Press Global; 2015.

(24) Fingerroos O, Haanpää R. Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä. Kirjassa: Fingerroos O, Haanpää R, Heimo A, Peltonen U-M. (toim.) Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 2006, 25–48.

(25) Korkiakangas, P. Muistoista rakentuva lapsuus. Agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys; 1996.

(26) Kivimäki, V. Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1989–1945. Helsinki: WSOY; 2013, 365–394.

(27) Siltala, P. Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. Tampere: Hermes Oy; 2016, 5.

(28) Muistoihin kaivertuneet tilat –tutkijaryhmälle v. 2017 lähetetty arkistoimaton potilaan/omaisen muisto.

(29) Lebowitz M S, Ahn W K. Effects of biological explanations for mental disorders on clinicians’ empathy. Proc. Natl. Acad. Sci 2014:111(50): 17786–17790.

DOI: 10.1073/pnas.1414058111

(30) Kaufman, G. The psychology of shame. Theory and treatment of shamebased syndromes. New York: Springer; 1989, 20.

(31) Malinen, B. The nature, origins, and consequences of Finnish shame-proneness. A grounded theory study. Akateeminen väitöskirja: Helsingin Yliopisto; 2010, 150.

(32) Aromaa E, Toivanen A, Tuulari J, Wahlbeck K. Personal stigma and use of mental health services among people with depression in a general population in Finland. BMC Psychiatry; 2011, 11–52.

DOI: 10.1186/1471-244X-11-52

(33) Anttonen, S. Hyvää elämää leimasta huolimatta. Kirjassa: Korkeila J, Joutsenniemi K, Oksanen J, Sailas E. (toim.) Irti häpeäleimasta. Porvoo: Bookwell Oy; 2011,108–118.

(34) Huttunen M, Raaska K. Psyykenlääkkeiden käytön sudenkuopat. Duodecim 2015, 131(18): 1651–1657,

DOI: duo12449 (012.449).

(35) Huttunen, M. Hoitosuhteiden ja lääkehoidon psykoterapeuttisesta merkityksestä. Kirjassa: Huttunen M, Kalska H. (toim.) Psykoterapiat. Porvoo: Bookwell Oy; 2014, 337.

(36) Maanmieli, K. Luovat terapiat ja empaattisen kohtaamisen kaipuu suomalaisten mielisairaalamuistojen valossa. Kirjallisuusterapia; 2018b, 26(1-2), 4-9.

(37) Mertanen, H. Poeettinen ja metaforinen kieli hoitotyössä. Kirjassa: Ihanus, J. (toim.) Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. Helsinki: Duodecim; 2009, 233–254

(38) Holma, J. Psykoosi narratiivina. Kirjassa: Haarakangas J, Seikkula J. (toim.) Psykoosi – uuteen hoitokäytäntöön. Tampere: Kirjayhtymä; 1999, 206–219.

(39) Suokas-Cunliffe, A. Trauma – omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Lääketiede 2006; 21(5): 19–23.