Sosioekonomisen aseman yhteys muistisairauslääkkeiden käytön aloitukseen kotona-asuvilla 65 vuotta täyttäneillä: väestöpohjainen kohorttitutkimus
Avainsanat:
muistisairaudet, lääkkeet, sosioekonominen asema, kohorttitutkimusAbstrakti
Varhaisella diagnoosilla ja lääkehoidolla pystytään hidastamaan muistisairauksien etenemistä ja parantamaan sairastuneiden toimintakykyä sekä elämänlaatua. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, toteutuuko yhdenvertaisuus uuden muistisairauslääkkeen käytön aloituksessa sosioekonomisten ryhmien välillä. Tutkimuksen paneeliaineisto on 10 prosentin satunnaisotos vuonna 2000 65 vuotta täyttäneistä kotona asuvista suomalaisista (n=64 250), joita on seurattu vuosien 2000–2013 ajan.
Tässä kansallisiin rekisteritietoihin perustuvassa kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin ensiksi AKE-estäjien uusien käyttäjien (n=6 977) uuden muistisairauslääkkeen (memantiini) käytön aloitusta vuosien 2002–2013 aikana. Toisessa analyysissä tarkasteltiin osa-aineistossa sairaalahoitodiagnoosin saaneita muistisairauslääkkeiden uusia käyttäjiä (n=3 475) vuosien 2003–2013 aikana. Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla tarkasteltiin sosioekonomisen aseman yhteyttä 1) memantiinin käytön aloitukseen AKE-estäjän käytön aloittaneilla, ja 2) muistisairauslääkkeen käytön aloitukseen ensimmäisestä kognitiivisiin oireisiin liittyvästä sairaalahoitodiagnoosista.
AKE-estäjien käyttäjillä ylempi sosioekonominen asema lisäsi memantiinin käytön aloitusta (suhteellinen riskitiheys (hazard ratio (HR)) 1,43, 95% luottamusväli (LV) 1,23-1,68, p< 0,001). Sairaalahoitodiagnoosin saaneilla sosioekonominen asema ei ollut yhteydessä muistisairauslääkkeen käytön aloitukseen. Lääkehoidon innovaatioiden käyttöönottoon liittyy tämän tutkimuksen mukaan eriarvoisuutta sosioekonomisten ryhmien välillä. Tulevaisuudessa tulisi tutkia, mitkä taustalla olevat tekijät johtavat terveydenhuollon innovaatioihin liittyvään eriarvoisuuteen.
