Kouluterveydenhoitajan palvelut: sosiodemografisten tekijöiden yhteys nuorten kokemuksiin
Avainsanat:
nuoret, opiskeluhuolto, palvelujen saatavuus, tyydyttymätön palvelutarveAbstrakti
Sosiodemografisten tekijöiden on todettu olevan yhteydessä nuorten palvelujen saatavuuteen ja kokemuksiin palveluista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sukupuolen, kouluasteen, sosioekomisen aseman, kuntaryhmityksen ja syntyperän yhteyttä nuorten kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen kouluterveydenhoitajan palvelujen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn aineistoa vuodelta 2017 (n=139 829). Aineistosta rajattiin pois ne nuoret, joilla ei ollut ollut tarvetta kouluterveydenhoitajan palveluille. Rajausten jälkeen aineistoksi muodostui 28 967 8.- ja 9.-luokkalaisen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijan vastaukset.
Nuorten palvelutarpeen tyydyttymistä tutkittiin palvelujen käyttöä sekä tuen ja avun saamista koskevilla kysymyksillä. Analyysia varten muodostettiin 4-luokkainen yhdistelmämuuttuja, jonka luokat olivat 1) päässyt palveluihin ja saanut tukea, 2) päässyt palveluihin mutta ei saanut tukea, 3) ei päässyt palveluihin mutta saanut tukea sekä 4) ei päässyt palveluihin eikä saanut tukea. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-testillä ja multinomiaalisella regressioanalyysilla.
Yksitoista prosenttia nuorista oli kokenut tyydyttymätöntä palvelutarvetta kouluterveydenhoitajan palveluissa. Kaikilla tutkittavilla taustatekijöillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys nuoren kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Erityisesti nousi esiin perheen huonon taloudellisen tilanteen sekä nuoren ulkomaalaistaustaisuuden yhteys koettuun tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Suomalaiset nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuudessa eikä tuen ja avun saamisessa.
