Mitä tyydyttämätön palvelutarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta?

Kirjoittajat

  • Kristiina Manderbacka
  • Anu Muuri
  • Ilmo Keskimäki
  • Risto Kaikkonen
  • Marko Elovainio

Abstrakti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on monitahoinen käsite, vaikka sitä on usein mitattu palvelujen käytöllä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aikuisväestön palveluiden saatavuutta käyttäen itse arvioitua tyydyttämätöntä avoterveydenhuollon lääkäripalvelujen tarvetta saatavuuden mittarina. Samalla arvioimme palvelutarpeen yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin. Aineistona käytetään vuoden 2010 Alueellinen hyvinvointi ja terveys-kyselyaineistoa Turusta, Oulun seudulta ja Kainuun seutukunnasta (n = 26 000, vastausprosentti n. 55). Ne, joilla ei palvelutarvetta ollut, poistettiin aineistosta ja analysoitavaksi jäi 6042 henkilön aineisto. Analyysimenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Tyydyttämätöntä palvelutarvetta oli erityisesti taloudellista uhkaa kokevilla, työttömillä työikäisillä sekä huonon terveydentilan omaavilla. Aiemmin avoterveydenhuollon palvelujen käytössä on todettu sosiaaliryhmittäisiä eroja. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käytön tarkastelu aliarvioi sosiaaliryhmittäisiä eroja palvelujen saatavuudessa.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-12-17

Viittaaminen

Manderbacka, K., Muuri, A., Keskimäki, I., Kaikkonen, R., & Elovainio, M. (2013). Mitä tyydyttämätön palvelutarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta?. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 49(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sla/article/view/9341