Asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys lapsiperheiden ruokavalion laatuun

Authors

• Hanna Lagström Turun yliopisto
• Saija Tarro Turun yliopisto, Kliininen laitos ja Väestötutkimuskeskus https://orcid.org/0000-0003-2286-3379
• Mirkka Lahdenperä Turun yliopisto, Kliininen laitos ja Väestötutkimuskeskus https://orcid.org/0000-0003-0062-6284

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.113267

Keywords:

Asuinalueen huono-osaisuus, Ruokatottumukset, Ruokasuositukset, Pienten lasten vanhemmat

Abstract

Ruokatottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lasten syntymä saattaa olla otollinen kohta vanhemmille muuttaa omaa ruokakäyttäytymistään parempaan suuntaan. Alueelliset erot voivat kuitenkin rajoittaa lapsiperheiden mahdollisuuksia ruokakäyttäytymisen muuttamiseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin ja isän ruokavalioiden samankaltaisuutta erilaisilla asuinalueilla raskausajalta lapsen esikouluikään saakka sekä asuinalueen sosioekonomisen huonoosaisuuden (tästä lähtien asuinalueen huono-osaisuus) yhteyttä vanhempien ruokavalion muutoksiin. Lisäksi selvitimme vanhempien ja lapsen ruokavalioiden yhteyttä erilaisilla asuinalueilla.

Tutkimusaineisto muodostui Hyvän kasvun avaimet-seurantatutkimuksen perheistä, joihin lapset (n=1805) syntyivät vuosina 2008–2010. Vanhempien ruokavalion laatua selvitettiin ravitsemussuositusten mukaisen, terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista kuvaavalla ravintomittarilla (Index of Diet Quality, IDQ) raskausviikolla 30 sekä lapsen 2 vuoden ja 5 vuoden iässä (n=558-890 aikapisteestä riippuen). Lasten ruokavalion laatua kartoitettiin vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella 2 vuoden (n=726) ja 5 vuoden iässä (n=611).
Asuinalueen huono-osaisuuden mittari perustui asuinalueen väestön keskimääräisiin vuosituloihin, työttömyysasteeseen ja koulutustasoon Tilastokeskuksen 250 m x 250 m ruututietokannasta.

Äitien ja isien ruokavalion laatu oli parempi hyväosaisilla alueilla verrattuna huono-osaisilla alueilla asuviin. Äitien ruokavalion laatu heikkeni seuranta-aikana jonkin verran kummallakin asuinalueella asuvilla. Isillä ruokavalion laadussa ei tapahtunut muutoksia seuranta-aikana. Vanhempien ruokavalion laadun yhteys lasten ruokavalion laatuun oli samanlainen molemmilla asuinalueilla.

Hyväosaiset asuinalueet voivat tarjota terveellisempiä ruokaympäristöjä verrattuna huonompiosaisiin asuinalueisiin, mikä voi johtaa terveyserojen kasvuun lapsiperheissä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä kaupunkisuunnittelussa että rakentamisessa ja siten vähentää eriarvoisuutta ja edistää terveyttä.