Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua
Keywords:
lukiolaiset, masentuneisuus, kieliryhmät, vanhempien työllisyystilanneAbstract
Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi alueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiä hyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisten masentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempien työllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevien lukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluterveyskyselyyn sisältyvällä
Beckin lyhyen mielialakyselyn suomalaisella versiolla, joka mittaa vastaajan itse arvioimaa masennusoireilua. Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista 11 %:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Kieliryhmien välinen ero masentuneisuuden esiintyvyydessä ilmeni ainoastaan Uudellamaalla, jossa keskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla yleisempää kuin ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla. Keskeisin tulos oli se, että suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma lisäsivät selvästi keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiä. Jos toinen vanhemmista oli työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli kaksinkertainen (Ristitulosuhde OR = 2,04; 95 % luottamusväli 1,52–2,74) ja jos molemmat vanhemmista olivat työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli yli viisinkertainen (Ristitulosuhde OR = 5,10; 95 % luottamusväli 2,88–9,03) verrattuna lukiolaisiin, joiden vanhemmilla ei ollut työttömyyttä tai pakkolomia. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma ei ollut yhteydessä keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiin. Voidaan pohtia, miksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen kieliryhmän välillä on eroja tarkasteltaessa lukiolaisten masentuneisuutta vanhempien työttömyyden tai pakkolomien suhteen. Voidaanko tätä eroa selittää esimerkiksi muuttoliikkeen vaikutuksen tai perheiden taloudellisen toimeentulon kautta.
