Lean-ajattelu ja lean-päivittäisjohtaminen yliopistosairaaloissa

Authors

• Riikka Kristiina Maijala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Turun yliopisto, kansanterveystieteen osasto
• Sini Eloranta Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Turun ammattikorkeakoulu, terveys ja hyvinvointi
• Tuija Ikonen Turun yliopisto, kansanterveystieteen laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.78049

Keywords:

kehittäminen, yliopistosairaalat, päivittäisjohtaminen, Lean-ajattelu

Abstract

Terveydenhuollossakin sovellettava lean-ajattelu korostaa jatkuvaa parantamista ja lisäarvon tuottamista asiakkaille. Lean-päivittäisjohtamisen piirteitä ovat mittaamisen ja lean-taulujen avulla tapahtuva visuaalinen seuranta, vastuu toiminnasta ja päivittäiset lyhyet moniammatilliset tiimikokoukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa lean-päivittäisjohtamisen piirteitä ja siihen liittyvää osaamista sekä lean-ajattelun hyödynnettävyyttä yliopistosairaaloissa. Aineisto kerättiin neljästä suomalaisesta yliopistosairaalasta lean-ajattelua soveltavilta asiantuntijoilta kyselyillä (N = 41) ja teemahaastatteluilla (N = 15) marraskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välillä. Aineistot analysoitiin aineisto- ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Lean-ajattelun periaatteet sopivat yliopistosairaaloihin. Lean-ajattelun soveltaminen edellyttää valmentavaa johtamista ja koko henkilöstön sitoutumista, organisaation eri tasoilla. Soveltamista rajoittaa osa terveydenhuollon kulttuurin piirteistä: hierarkkisuus, menettelytapojen kankeus ja epäselvät prosessit. Lean-ajattelun periaatteita ja työkaluja käytettäneen tulevaisuudessakin, mutta ajattelumallin odotetaan muokkaantuvan ja hyödyn paranevan, kun lean-ajattelu yhdistetään muihin johtamis- ja kehittämismalleihin. Lean-päivittäisjohtamisen ei arvioitu olevan vakioitunutta yliopistosairaaloissa, mutta sen piirteitä tunnistettiin ja samalla tarve niiden vahvistamiseen. Piirteitä ovat kommunikaatio ja viestintä, mittaaminen ja seuranta, osaamisen hallinta, valmentava johtaminen, tiimityön ja muutoksen tukeminen, jatkuva parantaminen, hukan poistaminen sekä strategian mukainen toiminta ja tavoitteiden asettaminen. Lean-ajattelun systemaattinen soveltaminen terveydenhuollon organisaatioissa edellyttää selkeitä strategiassa kuvattuja visiota ja tavoitteita, jalkautussuunnitelmaa sekä johdon ja henkilöstön sitoutumista siihen. Lean-päivittäisjohtamisen vahvistamiseksi tarvitaan jatkuvan parantamisen menettelyjen ja seurantamittareiden systemaattista kehittämistä.