Käytännöllinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen vaikuttavuudesta

Kirjoittajat

  • Hanna Ristolainen Itä-Suomen yliopisto
  • Elisa Tiilikainen Itä-Suomen yliopisto
  • Sari Rissanen Itä-Suomen yliopisto

Avainsanat:

palveluohjaus, interventiotutkimus, vaikuttavuus, ikääntyneet

Abstrakti

Osa yksin asuvista ikääntyneistä on vaarassa jäädä sekä sosiaalisten suhteiden että riittävien palveluiden ulkopuolelle. Heidän hyvinvointinsa edistämiseksi tarvitaan elämänlaatua kokonaisvaltaisesti tukevia interventioita ja tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan PROMEQ-tutkimushankkeessa kehitetyn ja pilotoidun osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen vaikuttavuutta. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia vaikutuksia osallistavalla ryhmämuotoisella palveluohjausinterventiolla on osallistujien koettuun elämänlaatuun, yksinäisyyteen, institutionaaliseen luottamukseen ja osallisuuteen (a) kuuden kuukauden pituisen intervention päättyessä ja (b) 15 kuukautta intervention aloittamisen jälkeen?  Osallistujien tarpeiden pohjalta ryhmäkohtaisesti räätälöity interventio sisälsi viisi ohjattua ryhmätapaamista, joiden lisäksi ryhmäläisiä kannustettiin omaehtoisiin lisätapaamisiin.

Tutkimus toteutettiin sosiaalipalveluiden tutkimuksessa harvinaisempana käytännöllisenä satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena Jyväskylän, Kuopion, Eksoten ja Siun soten alueilla osana ikääntyneiden palveluohjausyksiköiden toimintaa. Tutkimukseen osallistui 392 yksin asuvaa 65–99-vuotiasta ikäihmistä (interventioryhmä: 185, kontrolliryhmä: 207), jotka kokivat haasteita hyvinvoinnissaan tai terveydessään. Tutkimusaineistona käytettiin alkukyselyä (0 kk) ja kahta seurantakyselyä (6 kk ja 15 kk). Vaikuttavuutta tarkasteltiin ensisijaisesti suhteessa elämänlaatuun (mittari: WHOQOL-BREF). Toissijaisia vaikuttavuusmuuttujia olivat yksinäisyys, institutionaalinen luottamus sekä osallisuus. Vaikuttavuusanalyyseissä menetelmänä käytettiin yleistettyä lineaarista mallinnusta (GEE).

Tuloksien mukaan interventiolla ei ollut merkittäviä vaikutuksia osallistujien elämänlaatuun, yksinäisyyteen, institutionaaliseen luottamukseen tai osallisuuteen heti intervention päättymisen jälkeen, eikä 15 kuukauden kuluttua sen alkamisesta. Lisäanalyysit osoittivat, että interventio voi vähentää yksinäisyyttä, mikäli interventioon osallistuneet jatkavat yhteydenpitoa toisiinsa järjestettyjen ryhmätapaamisten päätyttyä. Interventiota on mahdollista edelleen kehittää monitasoisen saatavilla olevan arviointitiedon pohjalta. Jatkossa tulisi myös kehittää luotettavia hyvinvoinnin eri osa-alueita mittaavia mittareita, jotka soveltuvat paremmin moniulotteisten sosiaalihuollon interventioiden ja hyvinvointia edistävien palveluiden vaikuttavuuden arviointiin.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2022-12-13

Viittaaminen

Ristolainen, H., Tiilikainen, E., & Rissanen, S. (2022). Käytännöllinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen vaikuttavuudesta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59(4). https://doi.org/10.23990/sa.102338

Rahoittajat