Kansanterveystieteen ekologinen käänne-Kohti ekososiaalista terveysparadigmaa
Avainsanat:
kansanterveystiede, ekokriisi, ekologiset näkökulmat terveyteen, ekososiaalinenAbstrakti
Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, maaperän köyhtyminen ja vesistöjen saastuminen ovat esimerkkejä planeetallamme käynnissä olevista ekosysteemien kriiseistä. Näiden ekokriisien on tunnistettu vaikuttavan suoraan ja epäsuorasti, lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä myös ihmiskunnan terveyteen. Ekologinen näkökulma onkin tullut yhä vahvemmin näkyväksi kansainvälisesti myös terveystieteen piirissä. Suomalaiseen kansanterveystieteeseen ja sen sovellusaloihin, kuten terveyden edistämisen politiikkaan, ekologinen näkökulma odottaa kuitenkin kiinnittymistään.
Vertailemme tässä artikkelissa terveystieteissä käytettyjä ekologisesti orientoituneita käsitteitä ja näkökulmia. Näitä ovat One Health, EcoHealth, Planetary Health ja Ecological public health. Näiden lisäksi esittelemme muilta tieteenaloilta tutun ekososiaalisen paradigman. Näiden pohjalta hahmottelemme uuden ekososiaalisen terveysparadigman suuntaviivat. Tarkoituksena on lisätä ekologisesti orientoituneiden käsitteiden tunnettuutta Suomessa sekä punnita niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. Artikkeli perustuu aiempaan kirjallisuuteen, jonka avulla kuvaamme edellä mainittujen käsitteiden yhtäläisyyksiä ja eroja.
Terveystieteiden alalla on käytössä useita ekologisesti orientoituneita käsitteitä, joissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. Näiden käsitteiden rajoitteena on, että ne eivät pureudu ekokriisien, ja siten myös ihmisten terveyteen vaikuttaviin juurisyihin, kuten talouskasvun ihanteeseen ja ihmisen tuhoavaan luontosuhteeseen. Hahmottelemamme ekososiaalinen terveysparadigma ottaa huomioon käytössä olevien käsitteiden puutteet. Siinä terveys ymmärretään holistisena kokonaisuutena, ihmisen luontosuhde relationaalisena, ekologiset determinantit keskeisinä kansanterveyden määrittäjinä, ja talouskasvu ekologisten kriisien, niistä aiheutuvien terveyshaittojen sekä terveyden eriarvoisuuden juurisyynä. Esittämämmekin ekososiaalisen terveysparadigman omaksumista vaikuttavamman ekologisen käänteen mahdollistamiseksi niin kansanterveystieteen ajattelussa kuin käytännöissäkin.
