Tukityöllistäminen interventiona ja sen vaikutus perusterveydenhuollon palvelujen käyttöön

Författare

• Pia Hakamäki Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Vesa Saaristo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0002-7953-1888
• Pirjo Lindfors Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-9316-7955
• Timo Ståhl Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0002-6677-4792

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.103415

Nyckelord:

tukityöllistäminen, terveys, hyvinvointi, perusterveydenhuollon palvelut, kunta

Abstract

Pitkittynyt työttömyys voidaan katkaista lyhytkestoisella tukityöllistämisellä, jolla voi olla vaikutusta työttömien hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn. Työllistäminen voi vaikuttaa myös perusterveydenhuollon avopalvelujen käyttöön esimerkiksi tuomalla näkyväksi piilevää palvelutarvetta. Artikkelissa tutkitaan harvaan asutun kunnan tukityöllistämistoimenpiteisiin osallistuneiden ja työllistämisen ulkopuolelle jääneiden perusterveydenhuollon avopalvelujen käyttöä viiden vuoden aikana (2 vuotta ennen ja jälkeen interventiovuoden). Tutkimusjoukkona olivat yli 500 päivää työttömänä olleet.

Yksilötason tiedot poimittiin rekistereistä kokonaisotantana (ikä: 17–63 vuotta, sukupuoli: 61 % miehiä, 39 % naisia, N = 152). Tiedot perustuivat kolmeen eri rekisteriin: Kelan työttömyysturvatiedot, Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelujen asiakastiedot ja Oulunkaaren kuntayhtymän potilasrekisteri. Tutkimusjoukosta muodostettiin kaksi pseudonymisoitua ryhmää: interventioryhmä eli tukityöllistetyt (n = 67) ja vertailuryhmä (n = 85). Aineisto analysoitiin kvantiiliregressiolla.

Tulosten mukaan interventio- ja vertailuryhmien terveyspalveluiden käytössä oli eroja ja palvelujen käyttö jakautui epätasaisesti molemmissa tutkimusryhmissä. Interventioryhmässä käynnit lisääntyivät intervention jälkeisen vuoden loppuun asti, mutta vähenivät sitä seuraavana vuonna 2016. Vertailuryhmän käynnit lisääntyivät koko seuranta-ajan vuoteen 2016 saakka. Palvelujen käyttö ei jakaantunut tasaisesti, vaan 17 prosenttia käytti puolet kaikista palveluista. Paljon palveluja käyttäneiden osuudet erosivat interventio- ja vertailuryhmän välillä. Interventioryhmässä paljon palveluja käyttäneiden palvelujen käyttö oli tilastollisesti merkitsevästi matalampaa kuin vertailuryhmässä (p=0,000–0,002). Pitkäaikaistyöttömille kohdennetun tuen ja työllistämistoimenpiteiden arvioinnin näkökulmasta tietoa perusterveydenhuollon avopalveluiden käytöstä tarvitaan. Relevanttia rekisteritietoa on harvoin käytössä.