Sosioekonomisten tekijöiden yhteydet ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen: Helsinki Health Study

Kirjoittajat

• Jatta Salmela Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto
• Eva Roos https://orcid.org/0000-0003-3521-6517
• Ossi Rahkonen https://orcid.org/0000-0002-7202-3274
• Anne Kouvonen https://orcid.org/0000-0001-6997-8312
• Tea Lallukka https://orcid.org/0000-0003-3841-3129

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.112727

Avainsanat:

eläkeläiset, ruokatottumukset, sosioekonomiset erot, vanhuuseläke

Abstrakti

Sosioekonominen asema on keskeinen ruokatottumuksia määrittelevä tekijä. Työikäisessä väestössä alempi sosioekonominen asema on yhdistetty esimerkiksi vähäisempään kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön sekä heikompaan kokonaisruokavalion laatuun. Ruokatottumusten sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on kuitenkin tutkittu niukasti. Tutkimme, miten eri sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä entisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä.

Tutkimusaineistona käytimme Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen neljää kyselyä vuosilta 2000–2017. Peruskyselyssä tutkittavat olivat 40–60-vuotiaita kuntatyöntekijöitä (N=8960, 80 % naisia). Analysoitava aineisto koostui 2810:sta naisesta ja 734:stä miehestä, jotka siirtyivät vanhuuseläkkeelle seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin viittä sosioekonomista mittaria ja seitsemää ruokatottumusta, ja näiden välisiä yhteyksiä tutkittiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.

Naisilla epäsuotuisammat sosioekonomiset olosuhteet olivat yhteydessä pienempään todennäköisyyteen noudattaa suositeltavia ruokatottumuksia, riippumatta käytetystä sosioekonomisesta mittarista. Aiempi ammattiasema oli vahvimmin yhteydessä ruokatottumuksiin naisilla. Miehillä selkeimmät yhteydet havaitsimme omistusasumisen ja taloudellisten vaikeuksien puuttumisen sekä suositeltavien ruokatottumusten välillä, kun taas kotitalouden tulot eivät olleet yhteydessä ruokatottumuksiin. Siviilisääty, aiemman työn kuormittavuus sekä elintapa- ja terveystekijät eivät selittäneet löydettyjä yhteyksiä.

Tutkimuksessa havaitut ruokatottumusten sosioekonomiset erot noudattivat aiempia löydöksiä työikäisten ruokatottumusten sosioekonomisista eroista. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänkulun käännekohta, joka voi mahdollistaa monenlaisia muutoksia yksilöiden elintavoissa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että ruokatottumusten sosioekonomiset erot ovat pitkällä aikavälillä kehittyviä ja siten vaikeasti kavennettavissa.